Apu Terveys

Siitepölyallergia vaivaa miljoonaa suomalaista ja vaarantaa jopa liikenneturvallisuuden - mitä kaikkea allergiasta seuraa?

Siitepölyallergia vaivaa miljoonaa suomalaista ja vaarantaa jopa liikenneturvallisuuden - mitä kaikkea allergiasta seuraa?
Jopa viidennes suomalaisista kärsii siitepölyallergiasta. Se aiheuttaa väsymystä, heikentää keskittymiskykyä ja rajoittaa elämää. Tiesitkö nämä viisi asiaa siitepölyallergiasta?

1. Ikä saattaa helpottaa oireita

Miljoona suomalaista kärsii siitepöly­allergiasta. Oireita ovat aivastelu, vetinen nuha, tukkoisuus, silmien punoitus, kutina ja kirvely sekä joskus astmaoireet, kuten ­yskä ja hengenahdistus. Atooppinen ihottuma voi pahentua. Lisäksi elämänlaatu huononee.

– Allergikko nukkuu usein huonosti tukkoisuuden vuoksi ja on päivällä väsynyt. Väsymys rajoittaa ­sosiaalista elämää ja huonontaa keskittymiskykyä. Monet eivät myöskään voi ulkoilla normaalisti. Siite­pölyallergia vaikuttaa jopa liikenneturvallisuuteen, si­llä aivastelu, pärskiminen ja silmien kutina hankaloittavat autolla ajoa, sanoo kliinisen allergologian dosentti Erkka Valovirta.

Tyypillisesti herkistyminen siitepölylle alkaa nuoruusvuosina. Oireilu voi kuitenkin alkaa vasta aikuisena, yli 60-vuotiaanakin.

Usein siitepölyallergisella on atopiatausta: atooppista ihottumaa tai ruoka-allergioita lapsuudessa.

Taipumus allergiaan on perinnöllistä. Atooppiset allergiat ovat yleistyneet teollisuusmaissa viime vuosikymmenten aikana. Arvellaan, ­että yksi syy on liian vähäinen altistuminen ympäristön mikrobeille.

Keväällä syntyneillä allergiaa on enemmän, koska he altistuvat siitepölylle ensi kertaa vastasynty­neinä. Se voi johtaa herkistymiseen myöhemmin.

Kolmasosalla oireet lievittyvät ikääntyessä, mutta kolmasosalla ne pysyvät samana ja kolmasosalla ne voivat pahentua.

2. Siitepölyaika pitenee

Kun talvi on leuto, siitepöly­kausi alkaa tavallista aiemmin: pähkinäpensas voi kukkia jo tammikuussa ja lepän kukinta olla täydessä vauhdissa maaliskuussa.

– Ilmastonmuutos pidentää siitepölykautta. Koivun kukinta on aikaistunut kymmenen viime vuoden ­aikana kahdella viikolla. Samanaikaisesti koivun ­siitepölyn määrä on lisääntynyt Pohjois-Suomessa, Erkka Valovirta sanoo.

Ilmaston lämpenemisen myötä Suomeen leviää uusia allergian aiheuttajia. Ensimmäisenä tulevat tuoksukit, jotka ovat Amerikasta lähtöisin olevia vieraslajeja.

Myös siitepölyn kyky aiheuttaa oireita voi lisääntyä. Koivut ovat Suomessa tavallisin siitepölyallergian aiheuttaja. Valtaosa koivuallergisista saa oireita myös lepästä ja pähkinäpensaasta. Joskus oireita voi tulla tammesta ja pyökistä, jotka kukkivat koivun jälkeen.

– Koivun siitepölyä myös varastoituu luontoon, joten sitä saattaa pöllähdellä ilmaan vielä juhannuksenakin. Koivuallergisen oirekausi voi siis kestää useita kuukausia, Valovirta sanoo.

Heinäkasveista ainakin 40 lajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Oireita voi saada kaikista, vaikka olisi herkistynyt vain yhdelle. Pahinta aikaa on heinäkuu.

Monista tuntuu, että joinakin keväinä oireita tulee, vaikka ei edes olisi siitepölyallergiaa. Tällöin ­kyse ei ole reaktiosta siitepölyyn vaan katupölyyn. Siitä voi tulla ärsytysoireita, joihin allergialääkkeet eivät auta. Katupöly ei laukaise siitepölyallergiaa.

– Aina ei ole helppoa erottaa, kummasta oireilu johtuu. Asia voidaan selvittää ihopistokokeella tai verinäytteestä määritettävien IgE-vasta-aineiden avulla. Allergisen elimistö tuottaa vasta-aineita ­allergian aiheuttajaa kohtaan. Toki katupöly ärsyttää allergistakin, joten oireet voivat johtua molemmista.

3. Ensisijainen hoito on nenäsuihke

Päivittäisten siitepölyoireiden ensisijainen hoito on kortisoninenäsuihke. Se hoitaa tehokkaasti allergista tulehdus­reaktiota ja lievittää nenä- ja silmäoireita.

Suihkeiden sisältämää kortisonia on turha pelätä, sillä nenän limakalvoilta sitä imeytyy minimaalisesti muualle elimistöön.

Suihketta on hyvä alkaa käyttää jo vähän ennen oirekautta, koska se vaikuttaa vasta muutaman päivän kuluttua.

Silmäoireita voi helpottaa silmätipoilla, jotka on tarkoitettu allergiseen sidekalvon tulehdukseen. Lisäksi moni tarvitsee antihistamiinitabletteja. Kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja, jotta löytää itselleen sopivimman tuotteen.

– Nykyajan antihistamiinit eivät juuri väsytä, mutta väsymys on yksi siitepölyallergian oireista. Moni yhdistää sen virheellisesti antihistamiiniin, kertoo allergianeuvoja Kaisa Toikko Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta.

Silmätippoja tai antishistamiineja ei tarvitse aloittaa ennakoivasti, sillä ne tehoavat nopeasti. Ei ole väliä, missä järjestyksessä lääkkeitä käyttää.

– Lääkitystä tulisi jatkaa niin pitkään kuin siite­pölyä on ilmassa. Pitkäaikainen käyttö ei vähennä lääkkeiden tehoa. Välillä voi kokeilla, pärjäisikö jo ­ilman. Jos oireet palaavat, käyttöä voi jatkaa huoletta. Pieni tauko ei lisää oireita, Toikko sanoo.

Satunnaisesta käytöstä ei ole hyötyä: suihke tai tabletti silloin tällöin ei lievitä allergista tulehdusta.

Huono hoito voi kostautua ikävästi, sillä allerginen nuha lisää astman puhkeamisen riskin kolminkertaiseksi. Siitepöly myös pahentaa jo todetun astman oireita.

Astma on krooninen sairaus, joka aiheuttaa keuhkoputkien limakalvoille tulehduksen.

– Lisäksi hoitamaton allerginen tulehdusreaktio johtaa vuosien kuluessa limakalvojen sidekudostumiseen, joka on pysyvä muutos. Siitepölyallergia ei lisää koronatartunnan riskiä, mutta riskiryhmään kuuluvat astmaatikot, joiden ­sairaus on huonossa tasapainossa, Erkka Valovirta sanoo.

Lääkärin puoleen on syytä kääntyä, jos on yskää tai hengenahdistusta tai oireet eivät lievity riittävästi kotikonsteilla.

4. Ainakin 75 % koivuallergikoista kärsii ristiallergiasta

Siitepölyallergiaan voi liittyä ristiallergia tietyille ruoka-aineille. Se johtuu siitä, että ne sisältävät siitepölyjen valkuaisaineita muistuttavia valkuaisaineita.

Esimerkiksi omena, päärynä ja ananas sekä porkkana, tomaatti ja paprika raakana voivat aiheuttaa koivuallergisille nielun ja suun polttelua tai korvien kutiamista. Lisäksi koivuallergikko voi saada oireita pähkinöistä ja mausteista, kuten pippurista, kane­lista ja currysta.

– Ristireagoivista ruoista johtuvat oireet eivät yleensä ole vakavia, mutta pähkinät voivat aiheuttaa joillekin hengitysvaikeutta, nokkosrokkoa, kasvojen alueen voimakasta turvotusta, äänen käheyttä ja ­verenpaineen laskua eli anafylaksiaa. Silloin on soitettava heti hätänumeroon, Erkka Valovirta sanoo.

Ainakin 75 prosentilla koivuallergisista on risti­reaktioita, tavallisesti vain siitepölykauden aikana, mutta joillakin ympäri vuoden.

Juuresten ja hedelmien keittäminen, raastaminen tai pakastaminen vähentää niiden allergeenisuutta.

Heinien siitepölylle allergiset puolestaan voivat saada oireita esimerkiksi vehnästä, ohrasta, rukiista ja kaurasta.

Pujolle allergiset esimerkiksi persiljasta, valkosipulista ja raa’asta porkkanasta sekä mausteista. Syömistä ei kuitenkaan kannata rajoittaa vain varmuuden varalta.

– Nykyisin suositellaan, että kaikkea syödään ­oireiden sallimissa rajoissa, koska se kehittää sietokykyä. Vähääkään vaikeammissa oireissa tulee ottaa yhteyttä lääkäriin.

Asiantuntijoina professori, kliinisen allergologian dosentti Erkka Valovirta Turun yliopistosta ja Terveystalosta, sekä allergianeuvoja Kaisa Toikko Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta.

Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 4/2020.

Julkaistu: 18.6.2020
1 kommentti