Kauneus & Terveys

Saatko tarpeeksi jodia?


Jokainen tarvitsee jodia. Suomessa maaperä on luontaisesti varsin jodiköyhää. Saatko sinä ruoastasi tarpeeksi jodia?
Kuvat Thinkstock

Jodi on ihmiselle välttämätön kivennäisaine. Jodia tarvitaan kilpirauhashormonien tuotantoon. Kilpirauhashormonit osallistuvat lämmön muodostukseen ja säätelyyn, energiaravintoaineiden aineenvaihduntaan, kasvuun ja kehitykseen, verenkiertoelimistön toimintaan, vesi- ja elektrolyyttitasapainoon sekä hermoston toimintaan. 

Jodin puutoksen oireina on väsymystä, hitautta ja painonnousua. Pitkäaikainen puutos aiheuttaa kilpirauhasen suurentumisen eli struuman. Jodin puute etenkin raudan ja A-vitamiinin puutteellisen saannin kanssa voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, kasvun ja kehityksen häiriöitä. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi kehitysvaiheessa aiheuttaa vakavia kasvu- ja kehityshäiriöitä. Lievempikin puute lisää muun muassa oppimishäiriöitä lapsilla.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa raskaana olevien naisten elimistön alhainen jodipitoisuus oli yhteydessä syntyvien lasten alempaan älykkyysosamäärään ja heikompiin lukuvalmiuksiin alakouluiässä. Raskausaikana jodin tarve kasvaa.

Maitotuotteissa jodia

Jodin luontainen määrä elintarvikkeissa riippuu suoraan maaperän jodipitoisuudesta. Suomessa maaperä on luontaisesti jodiköyhää ja jodi esiintyy muodossa, jossa sitä imeytyy vain niukasti kasveihin ja viljaan. Jodia lisätään lannoitteisiin ja lehmien rehuun. Maitotuotteet ovatkin hyvä jodin lähde. Nykyään suomalaiset saavat noin 40 prosentti jodista maitotuotteista.

Jodia esiintyy luontaisesti merivedessä. Merikalat ja merenelävät sisältävät jodia. Erityisen paljon jodia on merilevässä. Muita jodin lähteitä ovat kananmuna, viljavalmisteet ja jodioitu suola.

Tupakoitsijoilla isompi riski

Ruoassa esiintyvät goitrogeenit voivat häiritä jodin toimintaa ja kilpirauhashormonin tuotantoa. Tunnettuja goitrogeenejä sisältäviä kasviksia ovat esimerkiksi ristikukkaiset kasvit kuten kaali, parsakaali, kukkakaali sekä kyssäkaali. Myös soijapavun isoflavonit voivat puolestaan häiritä kilpirauhashormonin synteesiä. Suurimmalla osalla tunnetuista goitrogeeneista ei kuitenkaan ole suurta käytännön merkitystä kilpirauhashormonin toimintaan, jollei niitä syö erittäin suuria määriä päivittäin.

Jos henkilö kärsii jodin puutteesta, goitrogeeneillä voi olla suurempi merkitys. Myös tupakoitsijat voivat olla suuremmassa struuman riskissä alueilla, jossa jodia saadaan liian vähän.

Liikasaantikaan ei ole terveellistä

Suurella osalla suomalaisista jodin saanti jää alle aikuisille suositellun 150 µg/vrk. Jodin saanti on ollut laskussa vuodesta 2002 Finravinto-tutkimusten mukaan. Suuri osa käytetystä suolasta tulee nykyään valmiina marinadeissa ja ruoissa, eikä elintarviketeollisuus käytä jodioitua suolaa.

Lisäksi jodilla täydentämättömien merisuolan, vuorisuolan, ruususuolan ja muiden erikoissuolojen käyttö on kasvanut. Näiden suolalaatujen jodipitoisuus voi olla vain kymmenesosa jodioituun suolaan verrattuna. Enää noin 20–30 prosenttia nykyisin käytettävästä suolasta on jodioitua. Jodin puutoksen riskiryhmässä ovat etenkin lapset ja nuoret, odottavat ja imettävät äidit sekä vegaanit.

Myös jodin liikasaanti on haitallista kilpirauhasen toiminnalle ja sikiön kehitykselle, eikä esimerkiksi runsaasti jodia sisältäviä merilevävalmisteita suositella raskauden aikana. Jodin saannin turvallisena rajana aikuisella pidetään 600 µg/vrk. 

Näin lisäät jodin saantiasi turvallisesti!

  • Syö kalaa 2–3 kertaa viikossa.
  • Käytä päivittäin 4 annosta (1 annos, esim. lasi maitoa) maitotuotteita
  • Älä lisää suolan käyttöä, mutta käytä jodioitua suolaa jodilla täydentämättömien vaihtoehtojen sijasta.

Kirjoittaja on elintarviketieteiden maisteri.

Lue myös:

Julkaistu: 26.11.2013