Terve.fi

Yleistietoa ruususta

Yleistietoa ruususta

Ruusun aiheuttava bakteeri pääsee elimistöön useasti rikkinäisen ihon kautta. Ruusun aiheuttama vakava tulehdus voi olla vaarallinen.
Teksti Toimitus
Mainos

Ruusun yleisimmät aiheuttajabakteerit ovat A- ja G-ryhmän beetahemolyyttiset streptokokit. Harvemmin myös Staphylococcus aureus -bakteeri voi kasvaa tulehtuneelta ihoalueelta. Nämä bakteerit voivat esiintyä myös yhtä aikaa, jolloin tulehdus on usein astetta hankalampi.

Ruusun aiheuttajabakteerit tarvitsevat yleensä edeltävän ihorikkouman läpäistäkseen ihon ja aiheuttaakseen taudin. Yleisiä tulehdusportteja ovat varpaanvälien sienitulehdus, pienet haavat käsissä, kasvoilla tai rikki hiertynyt nenänpieli esimerkiksi nuhan yhteydessä. Haavaumat ja rikkoumat sijaitsevat yleensä eri kohdassa kuin myöhemmin ilmaantuva ruusu. Ruusun aiheuttava bakteeri on yleensä kotoisin sairastuneen iholta tai limakalvoilta.

Lue ruusun oireista.

Ruusun seuranta

Tauti kuuluu seurannan piiriin siinä mielessä, että voidaan todeta hoidon toimivan. Tulee myös seurata, että mahdollinen ns. infektioportti paranee ja jatkossa huolehditaan ihon hoidosta.

Lisätietoa ruusun hoidosta.

Ruusun periytyvyys

Ruusu on bakteerin aiheuttama infektio, joten se ei ole perinnöllinen tauti. Ruusu on lievänä suhteellisen yleinen, mutta ennen antibiootteja esiintyneitä epidemioita ei teollisuusmaissa enää tavata.

Ruusun ennuste

Ruusu voi joskus uusiutua useinkin, jos bakteeri pääsee toistuvasti aiheuttamaan tulehduksen infektioportin kautta. Vakavaan tulehdukseen voi liittyä jopa kuoleman vaara ja imusuonisto voi vaurioitua pysyvästi aiheuttaen pysyvän turvotuksen jalkaan. Antibioottihoidot akuutissa vaiheessa ja estolääkityksenä ovat ratkaisevasti vähentäneet tautiin liittyviä riskejä.

Lähteet:

Ruusu (erysipelas) ja selluliittu, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2017.

Ihon bakteeri-infektiot, Käypä hoito- suositus, 2010.

ICD-10:

A46 Ruusu

Julkaistu: 3.7.2006