Apu Terveys

Rutto


Ruttoa esiintyy lähes koko maailmassa. Suomalaismatkailijan ei tarvitse olla rutosta juuri huolissaan. Rutto vaatii suotuisat olot tarttuakseen ihmiseen.
Kuvat Fotolia, iStock

Älykäs ja sympaattinen rotta kärsii likaisen tuholaisen maineesta 1300-luvulla riehuneen ruttoepidemian takia. Musta surma hävitti muutamassa vuodessa 30–60 prosenttia Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan väestöstä. Epidemian syy oli kuitenkin kirpussa tai oikeastaan kirpun kantamassa bakteerissa.

Rutto on Yersinia pestis -bakteerin aiheuttama tarttuva kuumetauti, jota esiintyy paiseruttona, keuhkoruttona ja veriruttona. Yleisin tyyppi on paiserutto. Ruttoa tavataan lähes kaikkialla maailmassa.

– Bakteerin lisäksi tarvitaan jyrsijä, jossa bakteeri pääsee kehittymään, ja kirppu, joka siirtää ruton ihmiseen puremalla. Kun kaikki elementit löytyvät samasta paikasta suotuisissa oloissa, seurauksena voi olla ruttotapaus, sanoo Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Tiina Saarikoski.

Noin tuhat ruttotapausta vuodessa

Maailman terveysjärjestö WHO:n tilastoihin raportoidaan noin tuhat ruttotapausta vuodessa. Paiserutto ei tartu ihmisestä toiseen kovin herkästi, joten sairastumiset jäävät yleensä yksittäisiksi tai muutaman tapauksen ryppäiksi.

Madagaskarin saarivaltio on nykyään maailman eniten rutosta kärsivä maa. Viime vuosina siellä on esiintynyt ruttoa erityisesti syyskuusta huhtikuuhun. Tapauksia on ollut noin 200–400 vuodessa, mutta vuonna 2017 rutto riistäytyi epidemiaksi. Punainen Risti tarjoaa apua tautiepidemia-alueille, ja Madagaskarille lähti myös suomalaisia avustustyöntekijöitä.

Oletko kuullut schwannoomasta? Schwannooma on sairaus, jota sairastaa yksi miljoonasta

– Jatkuvien ruttotapausten takia Punaisella Ristillä oli Madagaskarilla jo torjunta- ja hoito-ohjelmia, ja toiminta tuki näitä ohjelmia. Teimme paikan päällä muun muassa seurantaa eli kiersimme kylissä etsimässä sairastuneita ja antamassa neuvoja. Pahimmalla ruttoalueella tuimme sairaalan toimintaa: veimme sinne asiantuntemusta ja lääkkeitä sekä autoimme käytännön järjestelyissä, Tiina Saarikoski kertoo. Hän koordinoi epidemian aikana Punaisen Ristin Madagaskarin-toimintaa etätyöskentelynä.

Hoitona antibiootti

Paiseruttoon on tehokas hoito, joten ajoissa diagnosoitu tauti ei ole kovin vakava ongelma. Sen sijaan hoitamattomasta paiserutosta voi kehittyä keuhkorutto, joka leviää ihmisestä toiseen pisaratartuntana. Hoitamaton paise- ja keuhkorutto voivat muodostua ongelmaksi, jos ne lähtevät leviämään esimerkiksi tiheästi asutussa kaupungissa.

– Madagaskarin epidemiassa oli tämä pelko, koska tautia oli asutuskeskuksessa eikä harvaan asutulla maaseudulla. Pelko ei onneksi toteutunut, Tiina Saarikoski kertoo.

Ruttoa hoidetaan antibiooteilla. Tautiin on kehitetty myös rokote, mutta se ei ole kovin käyttökelpoinen. Rokotteella on vakavia sivuvaikutuksia, ja sen tuottamat vasta-aineet säilyvät elimistössä vain vuoden tai pari.

Keuhkorutto leviää pisatatartuntana.

Ruttoon sairastuneiden hoitajille ja lähipiirille annetaan estolääkitys taudin leviämisen estämiseksi. Estolääkkeenä käytetään samaa antibioottia kuin sairauden hoidossa.

Hoitamattomista paiseruttopotilaista kuolee noin 30–60 prosenttia, mutta tauti paranee lähes aina, jos hoito aloitetaan ajoissa. Keuhkorutto johtaa hoitamattomana melkein poikkeuksetta kuolemaan, mutta hoidettuna paranemisennuste on hyvä.

Harvinainen sairaus tukki Helenan keuhkot. Lue Helenan kertomus.

Ruttoa ei pystytä hävittämään kokonaan, koska bakteeria esiintyy luonnossa. Jos ruttoa ryhdyttäisiin tuhoamaan tappamalla rottia suunnittelemattomasti, rotissa elävät kirput voisivat siirtyä ihmiseen. Rottien leviämistä ihmisasutuksen lähelle voidaan kuitenkin estää.

Nopea diagnosointi tärkeää

Nykyään rutto todetaan muutamalla tuhannella ihmisellä vuodessa. Sairastuneita on lähinnä maaseudulla, pienissä kaupungeissa ja kylissä.

Suomessa ruton leviäminen olisi käytännössä mahdotonta, koska meillä on toimiva terveydenhuolto. Tauti aiheuttaa ongelmia lähinnä sellaisilla alueilla, joilla ei ole hoitoa saatavilla.

Ruttorokote ei ole kovin käyttökelpoinen.

– Nopea diagnosointi ja antibioottihoidon aloittaminen ovat tärkeitä, mutta aina ne eivät toteudu. Kongon demokraattinen tasavalta on esimerkki maasta, jossa ihmiset eivät välttämättä pääse hoitoon eikä heillä ei ole tietoa taudista.

– Paiseruton paiseet ovat selvä taudin merkki, mutta yleisoireet voivat sopia moneen tautiin. Lisäksi antibiootteja ei välttämättä ole saatavilla, tutkimuksiin ei pääse, eikä terveydenhuollon henkilöstöllä ole välttämättä tarvittavaa tietoa, Tiina Saarikoski sanoo. 

Kolme suurta pandemiaa - Rutto on piinannnut ihmiskuntaa vuosituhansia

5000–3000 vuotta eaa.

Ruton esi-isäksi todettu bakteeri eli ja kukoisti.

2800 eaa.

Ruttobakteeria on löydetty 4 800 vuotta sitten Euraasiassa kuolleiden ihmisten luista. Tuolloinen kanta ei ollut ihmiselle yhtä vaarallinen kuin nykyinen.

1000 eaa.

Nykyisen, erittäin tappavan ruttobakteeri­kannan arvellaan kehittyneen.

542–767

Ensimmäinen pandemia. Tauti aiheutti useita tuhoisia epidemioita Välimeren alueella yli kahden vuosi­­sadan ajan.

Noin 1300–1722

Toinen pandemia.

1346–1353

Musta surma, toisen pandemian tuhoisin epidemia, tappoi 30–60 prosenttia Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan väestöstä. Euroopassa kuolleita oli 25–50 miljoonaa.

1710

Suuri ruttoepidemia Suomessa. Helsingin keskustan Vanha kirkkopuisto tunnetaan myös nimellä Ruttopuisto, sillä sinne on haudattu 1 185 epidemian uhria. Tauti tappoi neljän kuukauden aikana kaksi kolmas­osaa Helsingin asukkaista.

1855–1959

Kolmas pandemia alkoi Kiinasta ja levisi ympäri maailman höyrylaivojen kyydissä kulkeneiden rottien mukana. Tauti tappoi yli 15 miljoonaa ihmistä.

1894

Tautia aiheuttava bakteeri löydettiin.

1898

Rotassa loisiva kirppu tunnistettiin taudin levittäjäksi.

2017

Rutto tappoi yli 200 ja sairastutti yli 2 000 ihmistä Mada­gas­­­karilla.

Ruttolääkärit pukeutuivat 1600-luvulla suoja-asuun, jonka nokkaosa täytettiin yrteillä tai hajustettuiin parfyymilla.

Julkaistu: 11.6.2019