Imeytymishäiriöstä seuraa oireita kuten ripulia, vatsakipuja, anemiaa ja laihtumista. Oireena voi olla myös väsyminen tai huonovointisuus. Lapsella ainoa oire voi olla kasvun hidastuminen. Keliakiaoireet saattavat ilmetä eräillä myös rakkulaisena ihottumana tavallisimmin kyynärpäissä tai polven seudussa.
Perintö keliakian taustalla
Keliakiaan tarvitaan geneettinen alttius sekä viljatuotteita sisältävä ruokavalio. Geneettinen alttius sairastua on neljällä kymmenestä, mutta vain noin yksi sadasta sairastuu. Tarvitaan lisäksi siis jokin laukaiseva tekijä puhkaisemaan tauti, mutta sellaista ei ole toistaiseksi pystytty osoittamaan.
Yli puolet keliaakikoista sairastaa tietämättään ja heistä suurin osa voi aivan hyvin. Osalla heistä kuitenkin suolisto-oireilu ja elämänlaatu paranevat diagnoosin ja hoidon myötä. Oireet voivat olla hyvinkin lieviä ja epämääräisiä. On todettu hyödylliseksi ottaa koepala ohutsuolen limakalvolta aina ensimmäisen tähystyksen yhteydessä, jolloin tauti voidaan todeta ikään kuin sattumalta.
Koepala varmistaa diagnoosin
Keliakian diagnoosi perustuu mahalaukun tähystyksen yhteydessä ohutsuolesta otettuun koepalaan. Diagnostiikkaa helpottaa huomattavasti verestä mitattavien vasta-aineiden määrittäminen, jota voidaan käyttää ensisijaisena tutkimuksena esimerkiksi oireiden ollessa lieviä ja kun keliakian epäily ei ole kovin vahva. Lopullista diagnoosia ei voi kuitenkaan tehdä eikä hoitoa saa aloittaa ennen kuin koepala on otettu.
Hoito on yksinkertainen – gluteeni tulee jättää pois
Elinikäinen gluteeniton ruokavalio on keliakian ainoa hoito ja lääke. Keliaakikko ei saa syödä ruista, ohraa, vehnää eikä niitä sisältäviä tuotteita. Aiemmin myös kaura oli kiellettyjen ruoka-aineiden listalla, mutta tutkimusten mukaan valtaosa potilaista voi käyttää kauraa, kunhan ruokavalio on muuten gluteeniton. Suomalaisista keliaakikoista kolme neljästä syökin nykyään kauraa.
Ohjeistus on tärkeää
Kun keliakia on diagnosoitu, tapaa potilas ensin asiaan perehtyneen sairaanhoitajan ja ravitsemussuunnittelijan, joiden opastuksella ruokavaliohoidon voi aloittaa. Keliaakikot kutsutaan myös ensitietokurssille, mistä saa ravitsemustietoutta ja voi kuunnella aiheeseen liittyviä luentoja ja tavata muita keliaakikkoja. Vuosittaisissa kontrolleissa määritetään veren vasta-ainepitoisuudet.
Mikäli paraneminen ei edisty tai oireet palaavat, on vika mitä todennäköisimmin ruokavaliossa. Hoidossa ei juuri ongelmia ole, ellei ruokavaliosta poiketa. Suomessa on noin 18 000 keliaakikkoa ja heillä on oikeus saada kelalta korvausta 21 euroa kuukaudessa hoitokustannuksiin.
