Hyvinvointi
Voi Hyvin

Riitele reilusti! 10 ohjetta hyvään kiistaan

Riitele reilusti! 10 ohjetta hyvään kiistaan

Älä välttele riitoja. Konfliktit kuuluvat elämään. Parhaat taistelut käydään hyvässä hengessä rehellisesti. Näin opit taitavaksi riitelijäksi.
Teksti Hanna Hyväri
Kuvat Istock
Mainos

Terapeutti Päivi Niemi riiteli siskonsa kanssa puhelimessa niin, että lopuksi sisko iski Niemelle luurin korvaan. Terapiakielellä ilmaistuna kyseessä oli klassinen hylkäämiskokemus. Sisko jätti Niemen yksin autoon istumaan mykistynyt kännykkä kädessään.

– Pimahdin. Puristin auton rattia ja huusin, että olen niin vihainen! Keho kävi sellaisilla kierroksilla, että rintalastan päällä olisi voinut paistaa kananmunan. Suostuin olemaan vihainen, enkä paennut tunnetta.

Puhdas, raaka tunne vaimenee elimistössä kahdeksan minuutin aikana. Yleensä pahin höyry hälvenee jo puolen minuutin kuluttua. Reaaliaikainen emootio kannattaa nauttia sellaisenaan heti, jos se vain on mahdollista.

Päivi Niemen kiukku ei kuitenkaan kokonaan hiipunut, sillä hän alkoi miettiä siskonsa sanoja. Sanoista tippui bensaa jo hiljakseen savuavaan hiillokseen.

– Olin kaksi päivää vihainen. Riita pyöri mielessä pitkin päivää. Väsytti, koska viha vie valtavasti energiaa. Kun riidellään kunnolla, siinä on koko elämän voimat kyseessä.

Lopulta Niemi soitti siskolleen.

– Olen isosisko ja terapeutti. Pyysin anteeksi osuuttani riidassa mutta en pyytänyt anteeksi suuttumistani.

Puhdasta tunnetta ei tarvitse pyytää anteeksi. Se on spontaani reaktio. Vähän kuin pissahätä tai nälkä. Tunteet kuuluvat elämään. Ne tulisi kokea juuri silloin, kun ne heräävät.

Aggressio on muutosvoima

Päivi Niemi on temperamentiltaan vilkas ja sähäkkä. Hän riitelee näin reippaasti siskonsa kanssa ehkä kerran vuodessa. Ison riidan aikana Niemen vatsaa kourii ja hän tärisee. Toinen riitakumppani on miesystävä.

– Olen sanonut hänelle, että kuule, meidän täytyy vain riidellä nämä riidat. Teemme siten työtä suhteen eteen. Luomme yhdessä sen, mikä meille on ok ja mikä taas ei.

Lue myös: Kunnon riita puhdistaa ilmaa

Miksi me ihmiset sitten riitelemme? Rauhallinen rinnakkaiselo olisi niin mukavaa.

– Riitelemällä pystytämme ja päivitämme raja-aitoja. Riitely on hyvä ja tarpeellinen osa elämää. Riitoja ei tarvitse pelätä. Tarvitsemme hyvää aggressiota. Se on voima, jolla asioita muutetaan.

Kun ihminen ilmaisee itseään vapaasti, hän tulee esiin aitona persoonana. Ei tarvitse vain purra hammasta ja hymyillä, jos sisällä kuohuu.

Aggressio vaatii taitoa. Voiman väärinkäyttö johtaa henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan. Eikä se tarkoita pelkkää huutamista. Niemen mukaan mököttäminen on henkistä väkivaltaa ja vallankäyttöä. Murjottaja asettuu tilanteen yläpuolelle eikä suostu vuorovaikutukseen. Mykkäkoulu voi kertoa kyvyttömyydestä ilmaista tunteita ja tarpeita.

Riitelyllä selvitetään rajat

Riitely on siis rajojen selvittämistä. Rajat voivat olla psyykkisiä, sosiaalisia, hengellisiä tai arvoihin liittyviä. Hengelliset rajat rytisevät, jos pilkataan toisen uskontoa tai maailmankatsomusta. Alueellisten rajojen rikkomisesta voi seurata iso selkkaus, pahimmillaan sota. Arvoihin liittyviä riitoja voi syttyä esimerkiksi työpaikoilla.

– Töissäkin saa riidellä. Erimielisyydet nostattavat tunteita. Ääni kohoaa, veri kiertää ja naama punoittaa. Mutta toista ei saa loukata tai vahingoittaa millään tavoin. Hyvän riitelyn säännöt pätevät joka paikassa, Niemi sanoo.

Hän on kiertänyt tunnetaitojen kouluttajana työyhteisöissä. Hoitoalalla työntekijä ei saa tulistua, jos potilas ärsyttää. Jos tunnetta ei voi ilmaista, sen voi vaikka kirjoittaa paperille ja rutistaa palloksi. Pallo sujautetaan taskuun. Paperipalloja voi pyöräytellä päivän mittaan myös mielikuvissaan. Kun sopiva hetki tulee, pallo otetaan esiin ja tunnetta käsitellään. Näin voi tehdä kotona puolison kanssa, ystävän seurassa tai yksin iltalenkillä. Tärkeää on, että tunne tulee kohdatuksi. Tarkoitus ei ole, että kotiin tullaan iltaisin taskut täynnä paperipalloja.

Auts! Tuo sattui!

Loukkaantumisen tai närkästymisen ilmaisua voi pehmentää huumorilla, vaikka isku olisi kova ja tarpeeton. Tärkeintä on kertoa asiasta heti, muuten loukkaus alkaa rasittaa ja hiertää suhdetta. Ihmisen muisti on rajaloukkauksissa pitkä.

– Voi sanoa vaikka, että auts! Tuo muuten sattui. Kylläpäs minua loukkaa se, mitä juuri sanoit. Näin annat samalla toiselle heti lahjan. Hän saa pyytää anteeksi, eikä loukkaus jää hoitamatta. Joskus toinen osapuoli ei edes huomaa loukanneensa tai osuneensa arkaan paikkaan, Niemi neuvoo.

Hyvässä riidassa molempien osapuolten tunteet ja tarpeet tulevat kuulluiksi. Kun ihminen ilmaisee itseään vapaasti, hän tulee esiin näkyvänä ja kuuluvana, aitona persoonana. Ei tarvitse vain purra hammasta ja hymyillä, jos sisällä kuohuu.

Jos on aina hieman kiukkuinen, voi pohtia, mihin tarvitsee vihaa.

Psykoterapeutti Milja Ilkka harmittelee käsitystä, jonka mukaan aikuinen ihminen pysyy kaikissa tilanteissa tyynen rauhallisena. Tässä tulee hyvä uutinen: Ei meidän tarvitsekaan! Jos aina karttaa riitoja ja konflikteja, elämä jää osittain elämättä. Pitkään padottu kiukku saattaa myös vyöryä yli äyräiden.

Riitojen karttaminen voi periytyä lapsuudesta. Kielteisten tunteiden ilmaisua on paheksuttu. Kodin tunneilmapiiri vaikuttaa aikuisenakin.

Kun sanot, että auts, tuo sattui, annat samalla toiselle lahjan. Hän saa pyytää anteeksi, eikä loukkaus jää hoitamatta.

– Ja myös temperamentti. Ajattelepa, kun tulisella temperamentilla varustettu lapsi syntyy perheeseen, jossa tunteita ei saa vapaasti osoittaa. Se on aika traagista, Niemi sanoo.

Näytä tunteet perheessä avoimesti

Huutamisen kulttuuri ja riitely periytyvät. Vaikka kuinka vannoisi, ettei koskaan tappele puolisonsa kanssa vanhempien tavoin, perityt toimintamallit hiipivät hiljaa suhteisiin. Varsinkin silloin, kun niistä ei olla tietoisia. Milja Ilkka kertoo tyypillisen esimerkin. Väsynyt äiti saapuu töistä kotiin. Eteisessä hän kompastuu kenkäröykkiöön ja suuttuu. Olenko ainut, joka tässä huushollissa siivoaa! Puoliso kiivastuu. Vein juuri roskat ulos! Et ole ainoa, joka on ollut tänään töissä.

Lue myös: Konflikti tyopaikalla - muista edes yksi neuvo

– Kumpikaan ei tunnista tarpeitaan eikä kuule toista. Äidin kannattaisi tässä tilanteessa vetää eteisessä henkeä ja sanoa, että tarvitsen puoli tuntia palautumisaikaa. Olen ihan poikki. Viisas puoliso kuulee viestin ja keittää vaikka teetä. Kumpikin lepää hetken ja rauhoittuu.

Kun kuuntelee tarkasti, oivaltaa, ettei kyse ole kengistä. Tässä esimerkissä äiti ajattelee, ettei toinen arvosta työtä, jota hän tekee perheensä hyväksi. Äiti tuntee olevansa kodissaan arvoton kynnyshavu.

– Kiukku voi myös siirtyä. Jos töissä on joutunut sivuuttamaan tunteensa, aikuinen alkaa haastaa riitaa kotona puolison tai lasten kanssa. Olisi hyvä pysähtyä miettimään, mistä viha kertoo, Milka Ilkka neuvoo.

Jos on aina hieman kiukkuinen, voi pohtia, mihin tarvitsee vihaa. Päivi Niemen mukaan se voi olla peittotunne surulle. On helpompi vihata sukulaista kuin surra sitä, ettei suhde toimi.

Aggression taitava käyttö on lapsiperheissä tärkeää.Vanhempien keskinäinen kova huuto tai haukkuminen haavoittaa lasta. Riitoja ei silti pidä vältellä. Puhutaan suoraan ja jämäkästi. Näytetään tunteet avoimesti. Lopuksi halataan ja sovitaan.

Anopin kitkerät sanat ärsyttävät

Konfliktien ja riitojen välttely hiertää helposti sukulaissuhteita. Kyseessä ovat jälleen rajat. Milja Ilkka kuvailee tilannetta, jossa anoppi tulee kylään. Hän arvostelee paikkojen kuntoa kuin ohimennen. Kylläpäs te elätte boheemisti!

– Tuossakin tilanteessa olisi tärkeää sanoa heti, että tuo loukkaa minua. En haluaisi, että tulet arvostelemaan kotiamme. Asian voi sanoa napakasti. Tässä tapauksessa puolison tehtävä olisi ojentaa äitiään.

Jos tilanne tulee yllättäen keittiönoven takaa, asiaan voi palata soittamalla myöhemmin. Minua muuten loukkasi, kun arvostelit kotiamme sillä tavoin. Näin estetään kaunan kertyminen tunnekellareihin. Jos riidoissa palataan usein vanhoihin asioihin, se kertoo siitä, ettei niitä ole aikanaan käsitelty loppuun.

– Jokainen kantaa vastuun onnellisuudestaan ja on velvollinen sanoittamaan tunteitaan. Kertomaan ja huolehtimaan reviiristään. Kukaan ei voi sitä toisen puolesta tehdä, Ilkka korostaa.

Älä häpeä konflikteja

Lukkiutuneessa riitatilanteessa ulkopuolisesta sovittelijasta voisi olla apua. NVC-kouluttaja Hanna Savanna on selvitellyt lukuisia riitoja. Lyhenne NVC tulee sanoista Non violent Communication. Menetelmän kehittäjä, psykologian tohtori Marshall B. Rosenberg, on käynnistänyt sen avulla rauhanohjelmia konfliktimaissa, kuten Ruandassa ja Irlannissa. Savanna toimii toisinaan myös sukkulasovittelijana.

– Sukkuloin osapuolten välillä. Vien viestejä ja pyyntöjä. Pitkittyneessä riitatilanteessa osapuolet eivät aina halua edes istua samaan pöytään. Huolehdin, että molemmat tulevat kuulluiksi.

Kun Savanna saa riitapukarit lopulta puheväleihin, keskustelun annetaan edetä hitaasti ja tarkasti. Savanna seuraa, että asiat ilmaistaan täsmällisesti molempia osapuolia kunnioittaen.

Sovittelijaa käytetään yleensä työpaikoilla. Savanna tuodaan yritykseen tosin usein ”keittiön kautta”.

– Harmi, että konflikteihin suhtaudutaan usein jopa häveten. Ne ovat luonnollisia ihmisten välisiä tilanteita, joita elämä meille tarjoaa. Olisi hienoa, jos sovittelijan käyttö olisi osa kulttuuriamme, niin työpaikoilla kuin yksityiselämässäkin.

Rosenbergin mukaan olemme huonoja ilmaisemaan tarpeitamme mutta taitavia näkemään muiden vikoja.

- Konflikti on lahja. Se kertoo, ettei jonkun osapuolen tärkeä tarve tyydyty. Riitoja tai pahaa mieltä ei missään tapauksessa kannata lakaista maton alle. Niitä tulee käsitellä rakentavasti, jotta halutut muutokset saadaan aikaan, Savanna sanoo.

Hyvän riidan askelmerkit

1. Nyt ottaa päähän! Mistä paha olo kumpuaa? Kuule ja kuuntele, mitä toinen sanoo.

2. Tauko! Käytiin kierroksilla ja nyt otetaan aikalisä. Annetaan tomun laskeutua ennen kuin jatketaan taistoa.

3. Puhu minä-muodossa. "Minua sapettaa tuo pomotus!" Kanna vastuu tunteistasi ja kerro tarpeistasi.

4. Siis mitä? Kuuntele toisen versio keskeyttämättä. Miltä tämä hänestä tuntuu? Mitä hän tarvitsee?

5. Okei, sovitaan. Tehdään kompromissi tai hoidetaan hommat uudella tavalla.

6. Ei tämä kuule ratkea. Asiassa ei päästä sopuun, mutta tilanne hyväksytään. Olemme eri mieltä. Voimme silti pitää toisistamme ja olla tekemisissä.

7. Sori! Annetaan ja pyydetään anteeksi. Pahat, vuosia marinoituneet loukkaantumiset vaativat paljon aikaa parantuakseen.

8. Kaikki kunnossa? Hyvä riita riidellään loppuun. Olethan nyt sanonut kaiken? Haluatko vielä puhua jostain? Kestän kyllä, mitä sanot.

9. Huhheijaa! Loppukevennys. Hyvä riita päättyy leikinlaskuun. Kylläpä otin lukua tässä matsissa. Huh, mikä taistelu! Taisi kuule pinna palaa molemmilla.

10. Huilataan. Riitely vie voimia. Rankan riidan jälkeen kannattaa levätä tai tehdä jotain rentouttavaa.

Julkaistu: 8.8.2018