Kauneus ja Terveys

Rentoutuminen katkaisee jännityskierteen

Rentoutuminen katkaisee jännityskierteen
Jännityskierteen voi katkaista kuluttamalla ylimääräisen energian liikkumalla tai rauhoittamalla tilanteen rentoutumalla.
Julkaistu: 25.6.2015

Rentoutumiskeinoja on monia ja onkin varsin yksilöllistä, mikä keino sopii kullekin parhaiten. Hyväksi havaittuja stressin purkukeinoja ovat muun muassa liikunta ja ulkoilu, saunominen, hieronta, kylvyt, musiikin kuuntelu, harrastukset sekä varsinaiset rentoutusharjoitukset.

Silloin kun jännitysoireita on niin paljon, että ne häiritsevät jo normaalia elämää ja heikentävät elämisen laatua, ovat varsinaiset rentousharjoitukset tarpeen. Taito kannattaa opetella jo ennakkoon ja harjoituksia kannattaa hyödyntää ennaltaehkäisevässä mielessä jo ennen kuin varsinaisia stressioireita ilmenee.

Rentoutusharjoitusten päätavoite on normaalin rentoutuneisuuden oppiminen ja kehon sekä mielen palauttaminen ”lepotilaan”, jolloin stressioireet lieventyvät, vireys sekä energisyys lisääntyvät ja jännityskierre katkeaa. Rentousharjoituksia voidaan käyttää myös erilaisissa kriisi- ja kilpailutilanteissa. Säännöllisen harjoittelun avulla rento ja vapautunut olotila voidaan saavuttaa nopeammin ja vaikeammissakin olosuhteissa.

Rentoutuminen vapauttaa kehon monista psyykkisistä ja fyysisistä lukoista. Rentoutunut mieli ottaa vapautuneemmin vastaan uusia asioita ja oppiminen sekä keskittymiskyky paranevat. Rentoutunut henkilö luottaa omiin kykyihinsä ja hallitsee stressitilanteet joustavammin.

Rentoutuessa kehon toiminta, kuten hengitysrytmi ja syke, rauhoittuu ja tasoittuu. Samalla myös lihasjännitys ja verenpaine laskee ja hengitys muuttuu pinnallisesta syvemmäksi ja tehokkaammaksi, jolloin lihasten ja aivojen hapensaanti tehostuu. Rento keho ja mieli kuluttaa siis vähemmän voimavaroja, jolloin virtaa, voimia ja luovuutta riittää enemmän haasteiden sekä stressitekijöiden nujertamiseen ja omasta kunnostaan huolehtimiseen. Pitkällä aikajänteellä siis niin terveys kuin kuntokin kohenevat ja positiivinen kierre on kumonnut stressikierteen.

Rentoutumisen positiivisia vaikutuksia

  • parantaa mielen hallintaa, keskittymiskykyä ja kykyä oppia uusia asioita
  • tasapainottaa mieltä ja parantaa stressin sietokykyä
  • lisää joustavuutta, suvaitsevaisuutta jne,
  • lisää itseluottamusta sekä tehostaa minäkuvan hahmottamista
  • terveydentila kohenee kun kehon toiminta rauhoittuu ja tasapainottuu
  • ääreisverenkierto vilkastuu
  • aktivoi ja lisää luovuutta
  • voimistaa mielikuvaharjoittelun tehoa
  • aktivoi muistia ja tehostaa oppimista
  • rauhoittaa ja tasapainottaa unta sekä vähentää unen tarvetta
  • laskee verenpainetta
  • tehostaa palleahengitystä
  • lihasjännitys laukeaa

Rentousharjoitukset ovat täsmäase stressiä vastaan 

Rentousharjoitukset voivat tapahtua joko ohjatusti tai itsenäisesti. Käytetyimpiä menetelmiä ovat aktiiviset jännitys-rentous- ja venytys-rentousharjoitukset sekä passiivisemmat mielikuvaharjoitukset. Alussa voi olla helpompaa saavuttaa rentoutunut olotila aktiivisilla menetelmillä. Lihasten tahdonalainen jännittäminen ja rentouttaminen auttavat yksilöä tiedostamaan, miltä jännittäminen tuntuu. Tällöin jännitystila opitaan huomaamaan ja se voidaan laukaista. Lihasjännityksen säätelykyvyn tunne vahvistaa myös ihmisen kivunsietokykyä. Kun ihminen tuntee hallitsevansa kehonsa, hän tuntee myös hallitsevansa kipunsa.

Rentoutumisharjoituksissa käytetään usein myös ihmisen omia mielikuvia luomaan miellyttävä rentoutuneisuuden tila. Rentoutuneessa tilassa myös alitajunta pääsee työskentelemään luovasti ja tiedostamattoman mielen voimavarat saadaan käyttöön. Mielikuvarentousharjoitukset sopivat hyvin kokeneemmalle rentoutujalle, sillä ne vaativat parempaa keskittymistä, rauhoittumista ja eläytymistä tilanteeseen.

Musiikki rentouttaa kehon ja mielen 

Rennon keskittyneisyyden tila voidaan saavuttaa kuuntelemalla rauhallista musiikkia. Mieleinen ja rauhallisrytminen musiikki vaikuttaa rentousharjoitusten lailla sympaattisen hermoston toimintaa hidastaen, jolloin sydämen lyöntitiheys hidastuu, hengitysrytmi rauhoittuu, lihasjännitys laukeaa ja keho sekä mieli rentoutuvat. Musiikki ja rentoutuminen vaikuttavat myös aivojen sähköiseen toimintaan ns. alfa- ja theeta-aaltoja tuottavasti, jolloin rentous ja tyyneys lisääntyvät, mutta aistitoiminta pysyy edelleen valppaana ja vireänä. Jos musiikin kuuntelu ei tunnu luontevalta vaihtoehdolta, voit korvata sen liikunnalla tai rentoutusharjoituksilla.

Liikunta laukaisee stressireaktion ja antaa itseluottamusta 

Liikunnan ja aktiivisen elämäntavan vaikutusta psyykeen on usein aliarvioitu. Sen lisäksi, että liikunta toimii ylimääräisen energian ja patoutumien tehokkaana purkamiskeinona, tuottaa se elimistöön ns. mielihyvähormoneja (endorfiinia) jonka seurauksena hyvänolontunne ja tyytyväisyys lisääntyvät. Säännöllisen liikunnan seurauksena ahdistus ja masennus vähenevät ja kohentuneen kunnon johdosta ihminen on aikaansaavampi, pirteämpi, energisempi sekä usein myös tyytyväisempi itseensä ja ulkonäköönsä. Liikunnan vaikutuksesta myös uni maistuu paremmin, kivut ja säryt vähenevät, keskittymis- sekä oppimiskyky paranevat ja henkinen tasapaino löytyy helpommin.

Liikunta saa verenkierron kiihtymään, jolloin hapen sekä energian kulkeutuminen aivoille ja lihaksille sekä hiilidioksidin sekä maitohappojen poistuminen kehosta tehostuu. Liikunta nostaa myös suorituksen ajaksi kehon lämpötilaa, jolloin jännitykset laukeavat ja masennuksen tunne lievittyy. Liikunta saa aikaiseksi myös muutoksia kehon kemiassa. Rasituksessa keho tuottaa niin sanottuja endogeenisia opioideja, beta-endorfiini nimistä stressihormonia sekä kortisolia ja kasvuhormonia, jotka saavat aikaan mielihyvän tunnetta. Stressihormonien erityksellä ja elimistön itse tuottamilla ”kipulääkkeillä” on päihteiden kaltainen vaikutus. Sopiva annostus tekee hilpeäksi, mutta liiallinen käyttö ei ole suositeltavaa.

Nykytutkimusten mukaan masennukseen voi liittyä mielialan säätelyyn vaikuttavien välittäjäaineiden epätasapaino. Liikunta vapauttaa kyseisiä välittäjäaineita, kuten serotoniinia ja noradrenaliinia, joten sillä voidaan päätellä olevan positiivisia vaikutuksia masennuksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Säännöllinen harjoittelu tuo säännöllisyyttä ja rytmiä myös muuhun elämään. Se tuo tavoitteita, päämääriä, onnistumisia ja epäonnistumisiakin, mutta myös sosiaalisia kontakteja ja ystävyyssuhteita. Liikunta vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon ryhdin parantumisen, kiinteytymisen ja painonhallinnan sekä kunnon kohenemisen kautta. Myös uni maistuu paremmin liikunnan ja ulkoilun myötävaikutuksesta, jolloin elimistö palautuu niin fyysisestä kuin psyykkisestäkin stressistä tehokkaammin.

Liikunnasta ei kuitenkaan tulisi ottaa uutta stressinaiheuttajaa elämäänsä. On muistettava, että jos henkistä puolta kuormitetaan ylenpalttisesti, ei kehoa saisi enää rääkätä liikuntaharjoituksilla. Tasapainon löytäminen on kehon ja mielen kuormittamisessakin avainasemassa. Seuraavat vinkit voivat auttaa Sinua löytämään stressittömän liikunnan elämääsi:

  • Älä ota stressiä liikuntaharrastuksestasi, vaan liiku silloin kun se tuntuu hyvältä
  • Tarjoa itsellesi vaihtoehtoja liikuntamuodoissa. Valitse Sinua miellyttävä ja innostava liikuntalaji
  • Pyri välttämään kiirettä harjoitellessasi!
  • Keskity miellyttävään treenituntemukseen ja kuuntele kehoasi!
  • Tee pitkä ja rauhallinen lämmittely sekä rauhallinen ja rentouttava venyttely osana harjoitusta
  • Valitse lämmin ja rauhallinen paikka venyttelyyn ja rentoutumiseen
  • Huolla tasapainoisessa suhteessa kehoasi ja mieltäsi!
Kommentoi »