AA
Ks. Arakidonihappo.
ALA
Ks. Alfalinoleenihappo.
Alfalinoleenihappo (ALA)
ALA (Alphalinolenic Acid), C18:3n-3. Välttämätön rasvahappo. Omega-3-rasvahappo, jossa on kolme kaksoissidosta. Välttämätön rasvahappo, jota elimistö ei pysty itse muodostamaan vaan on saatava ruuasta. Runsaasti mm. rypsiöljyssä ja pellavansiemenöljyssä.
Arakidonihappo (AA)
AA (Arachidonic Acid) C20:4n-6. Omega-6-rasvahappo, jota muodostuu linolihaposta ja jota saadaan pääasiassa punaisessa lihassa, mutta myös joissain lämpimän veden kaloista. Arakidonihappo toimii eikosanoidien lähtöaineena kuten myös omega-3-rasvahappoihin kuuluva eikosapentaeenihappo (EPA).
Cis-rasvahappo
Tyydyttymättömän rasvahapon luontainen rakenne, jossa sen kaksoissidoksiin kiinnittyneiden hiiliatomien vedyt ovat samalla puolella. Cis-muodossa olevat rasvat ovat olomuodoltaan pehmeitä.
CLA (Conjugated Linoleic Acid)
Ks. Konjugoitunut linolihappo on transrasvahappo.
COX (Cycloxygenase)
Syklo-oksigenaasientsyymi; katalysoi prostaglandiinien, prostasykliinin ja tromboksaanin muodostusta.
COX 1
Syklo-oksygenaasientsyymi; muuttaa rasvahappoja eikosanoideiksi. Erittäin tärkeää ruoansulatuskanavan limakalvon ylläpitämiselle.
Desaturaasi
Entsyymi, joka katalysoi reaktiota, jossa muodostuu kaksoissidoksia (de = pois; saturaatio = tyydyttyneisyys).
DGLA (Dihomogamma Linolenic Acid)
Dihomogammalinoleenihappo, (C20:3n-6). Omega-6-rasvahappo, jota muodostuu gammalinoleenihaposta.
DHA
Ks. Dokosaheksaeenihappo.
Dokosaheksaeenihappo (DHA)
DHA (Docosahexaenoic Acid), C22:6n-3. Pitkäketjuinen omega-3-rasvahappo, joka on elimistölle välttämätön. Toiseksi yleisin meren kasvustosta saatavista omega-3-rasvahapoista, jota saa vain rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kalaöljystä.
E %
Energia-%,; ravintoaineen osuus prosentteina kokonaisenergiasta.
EFA (Essential Fatty Acid)
Ks. Välttämätön rasvahappo.
Eikosanoidit
Omega-6-sarjan arakidonihaposta (AA) ja omega-3-sarjan eikosapentaeenihaposta (EPA) muodostuvia hormonien kaltaisia yhdisteitä (mm. prostaglandiinit, tromboksaanit ja leukotrieenit), jotka säätelevät lukuisia elimistön toimintoja.
Eikosapentaeenihappo (EPA)
EPA (Eicosapentaenoic Acid), C20:5n-3. Pitkäketjuinen omega-3-rasvahappo, joka on elimistölle välttämätön. EPA:a saa rasvaisesta kalasta tai siitä valmistetusta kalaöljystä. Sitä muodostuu vähäisemmässä määrässä myös elimistössä alfalinoleenihaposta. EPA toimii eikosanoidien lähtöaineena.
EPA
Ks. Eikosapentaeenihappo.
Fosfolipidi
Fosfolipidi on rasva-aine, joka muodostuu glyserolimolekyylistä, kahdesta rasvahaposta ja yhdestä fosfaattiryhmästä. Fosfaattiryhmä on vesihakuinen ja rasvahapot vettä hylkiviä, minkä vuoksi fosfolipidit toimivat emulgaattoreina ruoansulatuksessa ja pitävät rasvat liukoisina nestemäisessä ympäristössä, kuten veressä, kudosnesteissä ja solujen sisäosissa. Fosfolipidit muodostavat solukalvon lipidikaksoiskerroksen.
GLA (Gammalinolenic Acid)
Gammalinoleenihappo, (C18:3n-6). Omega-6-sarjan rasvahappo, jota muodostuu linolihaposta.
Glykolipidi
Glykolipidi on solukalvolla oleva rasvahappo, johon on kiinnittynyt jokin hiilihydraatti.
HDL-kolesteroli (High-Density Lipoprotein)
Korkeatiheyksinen lipoproteiini; kuljetushiukkasia, jotka tuovat ylijäänyttä kolesterolia takaisin maksaan. HDL on ns. hyvä kolesteroli, sillä se kuljettaa myös verisuonen seinämiin kasautunutta kolesterolia, ja vähentää mahdollisesti näin verisuonen ahtautumista.
Kasvisteroli
Kasvisterolit ovat kasvikunnan steroleja, jotka alentavat veren kolesterolitasoa.
Kertatyydyttymätön rasvahappo
MUFA (Monounsaturated Fatty Acid), joita ovat mm. omega-9-rasvahappoihin kuuluvat öljyhappo ja elaidiinihappo sekä omega-7-rasvahappoihin kuuluva palmitoleiinihappo.
Keskipitkä rasvahappo
Rasvahappo, jossa on 6-10 hiiliatomia.
Kolesteroli
Rasvayhdiste (steroli), joka toimii rakenneosana kaikkien solujen solukalvossa sekä esiasteena steroidihormoneille ja sappihapoille. Saadaan elimistön itsensä valmistamana ja ravinnosta. Ravinnossa kolesterolia on vain eläinkunnan tuotteissa ja sitä saadaan eniten eläinperäisistä ravintorasvoista, rasvaisista maitotuotteista, lihasta ja lihavalmisteista sekä kananmunista. Ruoasta saatavan kolesterolin vaikutus veren kolesterolipitoisuuteen vaihtelee eri ihmisillä.
Konjugoitunut linolihappo (CLA)
Konjugoitunut linolihappo on transrasvahappo, jota esiintyy maidon ja naudanlihan rasvassa. CLA:n saanti ruokavaliosta on vähäinen, eikä sen terveysvaikutuksia ihmiselle tunneta kovin hyvin.
Kova rasva
Tyydyttyneitä rasvoja ja transrasvoja sanotaan kovaksi rasvaksi, koska niitä runsaasti sisältävät rasvat ovat huoneenlämmössä kiinteitä.
LA
Ks. Linolihappo.
LCPUFA (Long Chain Polyunsaturated Fatty Acid)
Pitkäketjuinen monityydyttymätön rasvahappo; näitä ovat mm. AA, DHA, EPA.
LDL-kolesteroli (Low-Density Lipoprotein)
Matalatiheyksinen lipoproteiini; kuljetushiukkasia, jotka vievät kolesterolia eri kudoksiin. LDL on ns. paha kolesteroli, sillä ylimääräinen LDL verenkierrossa kasaa kuljettamansa kolesterolin herkästi verisuonen seinämään.
Linolihappo (LA)
LA (Linoleic Acid), C18:2n-6. Yleisin omega-6-rasvahappo, sisältää kaksi kaksoissidosta. Välttämätön rasvahappo, joka on saatava ruoasta, koska sitä ei muodostu elimistössä.
Lipidi
Rasva-aine; veteen liukenemattomia luonnonyhdisteitä, joihin luetaan mm. neutraalirasvat, vapaat rasvahapot, triglyseridit, sterolit ja steroidit, fosfolipidit, glykolipidit, lipoproteiinit, vahat ja rasvaliukoiset vitamiinit.
Lipolyyttiset entsyymit
Entsyymit, jotka pilkkovat rasvahappoja triglyseridimolekyylistä.
Lipoproteiini
Rasva-aineiden ja valkuaisaineiden yhteenliittymiä; esim. veren kylomikronit, VLDL, LDL ja HDL.
LIPOX eli LOX
Lipoksigenaasientsyymi; muuttaa rasvahappoja leukotrieeneiksi.
LT
Leukotrieeni
Lyhytketjuinen rasvahappo
Rasvahappo, jossa on 2-4 hiiliatomia.
Monityydyttymätön rasvahappo (PUFA)
Monityydyttymättömien (tai polytyydyttymättömien) rasvahappojen eli polyeenien hiiliketjussa on vähintään kaksi kaksoissidosta, jotka tekevät rasvan olomuodon pehmeäksi. Monityydyttymättömistä rasvahapoista omega-3- ja omega-6-sarjan rasvahapot ovat välttämättömiä rasvahappoja, jotka on saatava ruoasta, koska niitä ei muodostu elimistössä.
MUFA (Monounsaturated Fatty Acid)
Ks. Kertatyydyttymätön rasvahappo.
N-3-sarjan rasvahapot
Ks. Omega-3-rasvahapot
N-6-sarjan rasvahapot
Ks. Omega-6-rasvahapot
OA
Ks. Öljyhappo
Omega-3-rasvahapot
Monityydyttymättömiä rasvahappoja, joista pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot saadaan merestä; keskiketjuista alfalinoleenihappoa saadaan pellavansiemenistä ja rypsinsiemenistä. Omega-3-sarjan rasvahapoissa ensimmäinen kaksoissidos on 3. ja 4. hiilen välissä metyylipäästä (C18:3n-3, C20:5n-3 tai C22:6n-3). Elimistö ei pysty muodostamaan ao. kaksoissidosta, ja siksi omega-3-rasvahappojen lähtörasvahappo alfalinoleenihappo (ALA) ja käytännössä myös eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA) on saatava ravinnosta, eli ne ovat elimistölle välttämättömiä rasvahappoja.
Omega-6-rasvahapot
Monityydyttymättömiä rasvahappoja joita saadaan kasviksista ja siemenistä (soijapavuista, maissista, auringonkukista ja monista muista) sekä myös oliivi- ja rypsiöljystä. Omega-6-sarjan rasvahapoissa ensimmäinen kaksoissidos on 6. ja 7. hiilen välissä metyylipäästä; elimistö ei pysty muodostamaan ao. kaksoissidosta, ja siksi omega-6-rasvahappojen lähtörasvahappo linolihappo (LA) on saatava ravinnosta, eli se on elimistölle välttämätön rasvahappo.
Omega-7-rasvahapot
Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja, muodostuu elimistössä ja saa mm. tyrniöljystä (palmitoleiinihappo).
Omega-9-rasvahapot
Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja, C18:1n-9. Esiintyy mm. oliivi- ja rypsiöljyssä.
Pehmeä rasva
Monityydyttymättömiä ja kertatyydyttymättömiä rasvahappoja sanotaan pehmeäksi rasvaksi, koska niiden hiiliketjuissa on kaksoissidoksia, ja niitä runsaasti sisältävät rasvat ovat olomuodoltaan pehmeitä.
PG
Prostaglandiini
PGI
Prostasykliini
Pitkäketjuinen rasvahappo
Rasvahappo, jossa on 12-26 hiiliatomia. Suurin osa ravinnon rasvahapoista on pitkäketjuisia.
PUFA (Polyunsaturated Fatty Acid)
Ks. Monityydyttymätön rasvahappo.
Rasvahappo
Rasvahapot ovat suoraketjuisia, joissa on yleensä parillinen määrä hiiliatomeja (tavallisesti 10-18) sekä yhden karboksyyliryhmän sisältäviä happoja. Rasvahappoja esiintyy ravinnon ja elimistön rasvojen aineosina, mm. esteröityneinä glyserolin kanssa. Yleisin ravinnossa ja ihmisen kehossa oleva rasvan muoto on triglyseridi, joka muodostuu glyserolimolekyyliin kiinnittyneestä kolmesta rasvahaposta. Rasvahapon hiiliatomit ovat sitoutuneet toisiinsa joko yksinkertaisin sidoksin tai ns. kaksoissidoksin. Rasvahapot jaetaan kaksoissidostensa tai niiden puuttumisen mukaan kolmen ryhmään: tyydyttyneet (ei kaksoissidoksia), kertatyydyttymättömät (1 kaksoissidos) ja monityydyttymättömät rasvahapot (kaksoissidoksia 2 tai enemmän). Lisäksi on transrasvahappoja, jotka käyttäytyvät elimistössä kuten tyydyttyneet rasvat.
Rasvahapposarja
Tyydyttymättömät rasvahapot jaetaan sarjoihin eli rasvahappoperheisiin niiden sisältämien kaksoissidosten sijainnin mukaan (metyylipäästä lukien). Rasvahapot jaetaan omega-3-, omega-6-, omega-7- ja omega-9-sarjan rasvahappoihin. Esimerkiksi omega-3-rasvahapossa ensimmäinen kaksoissidos on 3. ja 4. hiilen välissä ja omega-6-rasvahapossa vastaavasti 6. ja 7. hiilen välissä.
SAFA (Saturated Fatty Acid)
Ks. Tyydyttynyt rasvahappo.
Steroidi
Aineita, joiden molekyylin ytimenä on kolme kuusihiilistä ja yksi viisihiilinen rengas; steroideja ovat mm. sterolit ja steroidihormonit.
Steroli
Steroideja, joiden molekyylissä on vähintään 8 hiiliatomin pituinen alifaattinen hiiliketju ja vähintään yksi hydroksyyliryhmä; steroleja ovat mm. kolesterolit, kasvisteroli, sitosteroli ja ergosteroli.
Transrasvat
Transrasvahappo on tyydyttymätön rasvahappo, jonka hiiliatomien kaksoissidosten vetyatomit ovat eri puolella. Transrasvahappo on olomuodoltaan kova, ja se toimii elimistössä kuten tyydyttynyt rasvahappo. Transrasvoja muodostuu mm. kasviöljyjen kovettamisprosessin aikana sekä märehtijöiden pötsissä, josta ne päätyvät maitotuotteisiin. Transrasvahapot ovat yleisesti ottaen epäterveellisiä ja niiden runsas nauttiminen yhdistetään sepelvaltimotautiin ja tulehdussairauksiin. Eniten transrasvahappoja on kasvirasvajäätelöissä, mikropopcorneissa ja ranskanperunoissa, sekä luontaisesti maito- ja lihatuotteissa.
Triglyseridit
Triglyseridi on rasva-aine, joka muodostuu glyserolimolekyyliin kiinnittyneestä kolmesta rasvahaposta (tri=kolme). Triglyseridit ovat yleisin ravinnossa ja ihmisen kehossa oleva rasvan muoto. Yli 95 % ruoan rasvoista on triglyserideinä. Myös rasvakudokseen varastoitunut rasva on triglyserideinä. Triglyseridejä kiertää myös veressä, jossa suuri rasvapitoisuus lisää valtimoiden kovettumisvaaraa.
Tyydyttymätön rasvahappo
Rasvahappo, jossa hiiliketjussa on yksi tai useampi kaksoissidos. Tyydyttymättömät rasvahapot jaetaan monityydyttymättömiin (vähintään kaksi kaksoissidosta) ja kertatyydyttymättömiin (yksi kaksoissidos). Runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävät rasvat ovat olomuodoltaan pehmeitä.
Tyydyttynyt rasvahappo (SAFA)
Tyydyttyneet rasvahapot koostuvat yleensä 10-18 hiiliatomin ketjuista, jossa hiilet ovat sitoutuneet keskenään yksinkertaisin sidoksin eivätkä siis sisällä kaksoissidoksia. Tämä tekee rasvan olomuodon kovaksi. Tyydyttyneitä rasvahappoja on runsaasti eläinrasvassa (liha, maito ja voi) ja kasvikunnan rasvoista palmuöljyssä ja kookosrasvassa.
TX
Tromboksaani
VLDL
Very low density lipoprotein. Matalatiheyksinen lipoproteiini; syntyy maksassa, kun proteiinimolekyyliin sitoutuu kolesteroleja ja triglyseridejä. Sen tehtävä on siirtää triglyserideihin varastoitunutta energiaa eri elimiin kulutettavaksi. Kun VLDL-molekyylit purkavat triglyseridikuormansa kudosten soluihin, muuttuu VLDL toiseksi kuljetusmolekyyliksi, LDL:ksi, joka kuljettaa kolesterolia edelleen.
Välttämätön rasvahappo
Rasvahappoja, joita elimistö ei pysty muodostamaan, minkä vuoksi niitä on saatava valmiina ruoasta. Välttämättömiä rasvahappoja ovat omega-3-rasvahapot eli dokosaheksaeenihappo (DHA), eikosapentaeenihappo (EPA), alfalinoleenihappo (ALA) sekä omega-6-rasvahapoista linolihappo (LA).
Öljyhappo (OA)
OA (Oleic Acid). Kertatyydyttymätön rasvahappo. Esiintyy mm. oliivi- ja rypsiöljyssä.
