
”Puolisoni ei puhu eikä pussaa, ja tätä on jatkunut 18 vuotta. Voiko tästä tehdä toimivaa liittoa?”
Pitkä avioliitto ilman kosketuksia ja keskustelua on keskittynyt lastenhoitoon. Toinen puolisoista on herännyt ajatukseen, että voiko liitosta enää koskaan tulla mitään, koska tuntuu ettei rakkaus näy mitenkään. Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama sanoo, että toivoa on aina.
Rakkausklinikalle kirjoittaa puoliso, joka kokee jääneensä paitsi rakastavasta liitosta, vaikka liitto on kestänyt jo 18 vuotta. Hän kokee, ettei saa rakkautta, koska kosketukset, hellyys ja kiinnostus toisen elämään puuttuu puolisolta. Puoliso sanoo rakastavansa, mutta ei näytä sitä kuten toinen toivoisi.
Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama sanoo, että puolisoilla voi olla hyvin erilaiset käsitykset ja odotukset siitä, millainen on hyvä parisuhde. Toiselle riittää, että toinen on elämässä, mutta toinen kaipaa paljon kosketusta, hellyyttä ja keskusteluja.
Pitkässä liitossa voi käydä myös niin, että syystä tai toisesta aloitteiden tekeminen lakkaa. Taustalla voi olla jokin pettymys, pelko tai turhautuminen. Jälleen kerran puhuminen on avainasemassa: tuntemuksia on tärkeää avata sanallisesti, koska muuten niitä ei toinen voi ymmärtää.
Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neuvontapalvelu, jossa perheneuvojat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Julkaisemme uusia kysymyksiä ja vastauksia Rakkausklinikalla joka perjantai.
”Puolisoni sanoo rakastavansa, mutta ei näytä sitä – koen, että olen jäänyt paitsi rakastavasta liitosta”
Toinen suhteessa sanoo rakastavansa, mutta se ei näy missään. Hän ei koskaan kosketa, ei ole kiinnostunut asioistani, ei pussaa, ei puhu. Lastenhoito on ainoa yhteinen asiamme.
Voiko tästä enää tehdä toimivaa liittoa? Tätä on kestänyt jo 18 vuotta ja koen, että olen jäänyt paitsi kahden rakastavan aikuisen välisestä liitosta.
Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama vastaa:
Kiitos kysymyksestäsi, jonka lukeminen herättää surua. Kuinka ne kahdeksantoista vuotta ovatkaan valuneet käsistä näin, puhumatta ja koskettamatta, ilman hellyydenosoituksia? Yhteinen vanhemmuus on kuitenkin toiminut, joten siltä osin suhteesta on löytynyt vastuullista aikuisuutta ja luottamusta toiseen. Olisiko tuota luottamusta jäljellä sen verran, että uskaltaisitte istua rauhassa alas ja ottaa asian käsittelyyn?

Jään miettimään, miten asiat välillänne mahtoivat olla yhdeksäntoista tai kaksikymmentä vuotta sitten. Oletan siis, että ihan heti tutustuttuanne ja aloitettuanne yhteisen elämänne, tunnepuoli ei ollut näin jäässä. Milloin puhetta ja pussaamista vielä oli? Millaisten vaiheiden kautta hellyys ja kiinnostuksen osoittaminen kumppanille ovat hiipuneet?
Koet vaille jäämistä ja pettymystä. Kahden rakastavan aikuisen välinen liitto on tyhjentynyt kuin ilmapallo, mutta jokin pieni toivonkipinä sinnittelee vielä mielessäsi, kun kysyt, voisiko tästä liitosta enää tehdä toimivaa.
”Puolisoiden käsitykset ja odotukset hyvästä parisuhteesta voivat olla hyvin erilaisia.”Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama
On kiinnostavaa miettiä, millainen teidän kummankin käsitys hyvästä parisuhteesta on. Miten paljon suhteeseen kaivataan romantiikkaa, erotiikkaa, intohimoa ja yhteistä aikaa? Entä keskustelua, kumppanuutta ja yhteistä tekemistä? Puolisoiden odotukset voivat olla hyvin erilaisia.
Joillekin hyvä parisuhde merkitsee ennen kaikkea mukavasti sujuvaa perhearkea ja keskinäistä kiintymystä. Suuria lemmenleiskahduksia ei ilmene, mutta ei niitä odotetakaan. On hyvä olla yhdessä rauhallisesti ja tavallisesti. Jos tämä on molempien odotus hyvästä liitosta, kyseessä on toimiva suhde. Turvallisuus ja ennustettavuus tarjoavat molemmille hyvän elämän perustan.
Jos taas parisuhteelta odotetaan enemmän kuin tällaista arkista kiintymystä – jota ei siis ei pidä vähätellä, koska se on yksi mahdollinen tapa elää hyvää elämää – tarvitaan molempien riittävää kiinnostusta suhteen kehittämiseen.
En voi luvata mitään enkä ennustaa tulevaisuutta suuntaan tai toiseen, mutta esittämiesi kysymysten käsitteleminen yhdessä kumppanisi kanssa on tärkeää. Suhde saattaa olla sellaisella tavalla jumissa, että tarvitsette ulkopuolisen ammattilaisen auttamaan teidät alkuun. Ehkä puolisosi kokee ihan samanlaista kosketuksen, kiinnostuksen ja keskustelemisen tarvetta kuin sinäkin, mutta jonkin oman loukkaantumisensa, pelkonsa tai turhautumisensa vuoksi on lakannut tekemästä aloitteita ja vastaamasta niihin. Silloin kaksi yksinäistä istuu kumpikin omalla, autiolla saarellaan osaamatta enää lähentyä.
”Joskus molemmat puolisot kaipaavat kosketusta ja keskustelua, mutta eivät tee aloitetta syystä tai toisesta. Silloin kaksi yksinäistä istuu omalla autiolla saarellaan.”Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama
Yleensä molemmat heistä ovat hyviä ihmisiä, jotka kaipaavat elämäänsä rakastavien aikuisten välistä parisuhdetta ihan niin kuin sinäkin. Suhde vain on aikojen myötä kiristynyt niin, että kumpikin helposti tulkitsee toisensa puolesta sanasta tai eleestä väärin. Siinä, missä vastarakastuneet näkevät toisensa myönteisessä valossa ja haluavat tulkita toistensa teot hyvän kautta, tällaisessa jumitilanteessa tulkintoja ohjaa suojautuminen ja epäluulo.
Jos jompikumpi yrittää sanoa tai tehdä jotakin mukavaa, toisella herää epäluulo: Mitähän tuolla oikein on mielessään? Kyynisellä kommentilla toinen on helppo hiljentää. Pidemmän päälle käy niin, että tukahdutettu aggressio sammuttaa hehkun molemmista. Tällaista kehityskulkua kukaan ei haluaisi, jos pääsisi riittävän ajoissa huomaamaan, mitä suhteelle on tapahtumassa.
”Kyynisellä kommentilla toinen on helppo hiljentää. Pidemmän päälle tukahdutettu aggressio sammuttaa hehkun molemmista.”Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama
Tarvittaisiin mielen tyhjentämistä ennakkoluuloista ja halua tutustua toiseen uudelleen. Jos jompikumpi tekisi toiselle pyyteettömästi hyvän teon, vaikka ihan pienenkin, mahtaisiko tämä vastata? Voisiko pikkuhiljaa alkaa uusi vaihe, jossa uskaltaisitte taas antaa ja vastaanottaa hyvyyttä?
Kerrot, että toinen sanoo rakastavansa. Jollekulle sanat merkitsevät paljon. Ymmärrän toki, että ne alkavat tuntua sanahelinältä ilman yhteyttä käytännön tekoihin. Löydätkö lähimenneisyydestä jonkin sellaisen teon, joka kertoisi edes hitusen siitä, että hän välittää sinusta? Olisiko suhteessanne vielä elpymisen mahdollisuuksia?
Millainen sinä olisit, kun voisit taas paremmin? Millainen olet iloisena ja hyvinvoivana? Jos yön aikana olisi tapahtunut muutos, ja heräisit aamulla huolettomana ja tyytyväisenä, mistä huomaisit, että jotain on nyt toisin? Entä mistä puolisosi huomaisi sen? Kun leikittelet näillä muutosmielikuvilla, voit päästä kosketukseen kadonneen hyvän olosi kanssa ja löytää suuntaa sitä kohti, mihin haluat liikahtaa.
Toivorikkain terveisin, Päivi
Hae rohkeasti apua kirkon perheneuvonnasta!
Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksia on 40 ja niissä työskentelee yli 180 työntekijää. Perheneuvonnassa on mahdollista keskustella ammattilaisen kanssa parisuhteen ja perheen vaikeuksista tai oman elämän solmukohdista. Asiakkaaksi voi tulla yksin tai yhdessä puolison tai muun läheisen kanssa. Asiakkuus ei vaadi kirkon jäsenyyttä ja se on asiakkaalle maksutonta. Noin puolella keskuksista on ostopalvelusopimus kunnan tai kuntayhtymän kanssa perheasioiden sovittelusta ja/tai perheneuvonnasta.
Kirkon perheneuvonnassa oli viime vuonna reilut 17 000 asiakasta. Suurimpana tulosyynä edellisvuosien tapaan olivat vuorovaikutusongelmat. Perheneuvontaa tarjottiin videovälitteisesti 41 254 kertaa ja puhelimitse 10 546 kertaa.
Kysymyksiä Rakkausklinikalle tulee paljon, emmekä valitettavasti ehdi vastata ihan kaikkiin, mutta vastaamme niin nopeasti ja niin moneen kysymykseen kuin mahdollista.