Univelka rasittaa ihmistä monin eri tavoin. Liian vähiin jääneet yöunet heikentävät mm. keskittymiskykyä, motivaatiota, lyhytaikaista muistia ja ongelmien ratkaisua. Tokkurainen pää aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä ja teollisuudessa. Viikon aikana kertynyt univaje vaikuttaa koululaisten ja opiskelijoiden oppimiskykyyn ja vireyteen, ja aivotyötä tekevien luomiskyky kärsii.
- Uusissa tutkimuksissa univelan on havaittu rasittavan aivotoiminnan lisäksi myös hormonitoimintoja ja heikentävän immuunivastetta, jolloin mm. infektiosairaudet iskevät helpommin, kertoo professori Dag Stenberg Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta.
Uusia tutkimuskohteita
Unettomuus ja päiväaikainen väsymys vaivaavat kymmeniä prosentteja suomalaisista. Ihminen ei pärjää ilman unta, ja uni kiinnostaa tavallisten nukkujien lisäksi aivotutkijoita, jotka ovat viimeisten vuosien aikana tehneet edistysaskelia nukkumisen biologisen merkityksen ja sen mekanismien selvittämisessä.
- Valvetta ylläpitävät oreksiinit ovat uusi, ennen tuntematon neuropeptidiryhmä. Luonnollista nukahtamista valvoo taas aivojen adenosiini, joka ilmeisesti varoittaa liian kauan kestäneestä valvomisesta jotta aivosolut eivät vahingoittuisi, valaisi Dag Stenberg alan uusia tutkimuskohteita Lääkäripäivillä.
- Tutkimuksen kohteena on nyt erityisesti se tarkka mekanismi, joka saa adenosiinia kertymään. Tulevaisuudessa tiedot voivat auttaa mm. uusien, nukahtamista helpottavien lääkeaineiden kehittämistä.
Univelka rasittaa aivoja ja kehoa
Päiväväsymys voi syntyä vaikka tilapäisen yötyön, sairauden tai mannertenvälisten matkojen seurauksena. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että myös pitkittynyt osittainen univaje on haitallista aivojen ja kehon toiminnalle.
- Lyhytaikainen, tilapäinen valvominen tehostaa kehon immuunipuolustusta, mutta pitkäaikainen tai viikonkin kestävä osittainen univaje alkaa laskea vasta-aineiden tuotantoa ja immuunijärjestelmän toimintaa, Dag Stenberg kertoo.
- Valvominen aiheuttaa muutoksia ihmiskehon toiminnassa: glukoosinsietokyky huononee, kasvuhormonieritys vähenee ja aivojen toiminta heikkenee. Myös stressihormonien eritys lisääntyy valvoessa. Lisämunuaisen kortisolieritys kasvaa jo yhden yön valvomisesta seuraavan päivän ajaksi.
- Varastoon nukkuminen ei kuitenkaan yleensä auta, sillä saadaan siihen mennessä kertyneet univelat vain maksettua. Kahvikin siirtää unentarvetta vain tuonnemmaksi. Unentarpeessa on ylipäänsä paljon yksilöllisiä eroja. Jotkut pärjäävät vähällä unella läpi koko elämänsä.
Lähde: MTV
Lue lisää:
