Pitäisikö tukkeutunut kaulavaltimo avata kirurgisesti vai pallolaajennuksella?
Tulisiko ahtautunut kaulavaltimo avata pallolaajennuksen avulla vai kirurgisesti? Lue ahtautuneesta kaulavaltimosta ja sen hoidosta.
Toistaiseksi leikkaus on paras vaihtoehto useimmille potilaille, joiden kaulavaltimo on ahtautunut.
Sepelvaltimoiden pallolaajennus ja pienet stenteiksi kutsutut metalliset verkkoputket tarjoavat turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon ohitusleikkaukselle hoidettaessa kolesterolin tukkimia, sydäntä huoltavia valtimoita. Ei ole varmaa, voiko stenttitekniikka kilpailla kirurgian kanssa hieman ylempänä, missä kaulavaltimot huoltavat aivoja. Kyse ei ole siitä, etteikö pallolaajennuksella voitaisi avata ahtautuneita kaulavaltimoita. Kyllä voidaan. Harvardin yliopiston yhteydessä toimivan Beth Israel Deaconess Medical Center-tutkimuskeskuksen johtajan, Marc Schermerhornin, mukaan ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että kaulavaltimon pallolaajennus olisi kirurgian veroinen erilaisilla potilasryhmillä.
Usein oireeton
Kaulavaltimot ovat aivoja huoltavia verisuonia. Ne lähtevät aortasta ja kulkevat kaulan molemmilla puolilla. Nämä valtimot ovat alttiita samoille prosesseille, jotka ahtauttavat sepelvaltimoita kolesteroliplakilla. Plakin kertyminen jompaankumpaan tai molempiin kaulavaltimoihin jää usein potilaalta kokonaan huomaamatta, ellei ahtauma ole vaikea.
Joskus lääkäri havaitsee ahtautuneen valtimon rutiininomaisessa lääkärintarkastuksessa kuuntelemalla kaulavaltimoita. Näistä kuuluvat suhahdukset ovat hentoja ääniä, jotka aiheutuvat pyörteisen verivirtauksen kulkemisesta ahtautuneen kaulavaltimon läpi. Joskus tukkeutuneet kaulavaltimot todetaan niskan ja kaulan ultraäänitutkimuksessa. Useimmilla potilailla ensimmäisenä oireena tästä voi kuitenkin olla TIA-kohtaus tai aivohalvaus.
Tukkeutuneen kaulavaltimon avaaminen
Endarterektomiassa kaulavaltimo avataan, siitä poistetaan rasvainen plakki ja sitten valtimo sekä kaulan iho ommellaan. Leikkauksen tärkeimpänä tavoitteena on aivohalvauksen ehkäisy. Pahimmillaan toimenpide voi kuitenkin aiheuttaa juuri niitä ongelmia, joita sen olisi tarkoitus ehkäistä. Kokeneimmankin kirurgin leikatessa aivohalvauksen riski on 1 – 2 %.
Kaulavaltimon pallolaajennus alkaa pienellä viillolla reisivaltimoon nivusissa. Sen jälkeen valtimoon työnnetään hellävaraisesti ohut katetri, joka ohjataan ahtautuneeseen kaulavaltimoon. Kun se on paikallaan, katetrin päässä olevaan ilmapalloon puhalletaan ilmaa, joka murskaa plakin valtimon seinämää vasten ja laajentaa stentin pitämään valtimon avoinna. Endarterektomian tavoin tämäkin toimenpide voi aiheuttaa aivohalvauksen.
Vertailua
Jos kaulavaltimon endarterektomia ja pallolaajennus olisivat yhtä tehokkaita, turvallisia ja vaikutuksiltaan pysyviä, tällöin pallolaajennus olisi useimmille potilaille paras vaihtoehto. Se jättää vain pienen arven nivusiin sen sijaan, että kaulalle jäisi huomattavasti suurempi arpi. Lisäksi se tehdään paikallispuudutuksessa eikä yleisanestesiassa, vaatii lyhyemmän sairaalahoidon ja mahdollistaa nopeamman toipumisen.
Toimenpiteet eivät kuitenkaan ole samanveroisia, ainakaan keskivertopotilaalla, jonka kaulavaltimot ovat ahtautuneet. Tästä syystä pallolaajennusta ja stenttausta ei käytetä yhtä usein kaulavaltimoissa kuin sepelvaltimoissa, missä se on jo ohitusleikkausta suositumpi vaihtoehto. Verrattuna sydämeen, aivot eivät anna mitään anteeksi. Pienen plakkipalan tai verihyytymän poistaminen sepelvaltimosta ei ole kovin iso ongelma. Jos sama tehdään kaulavaltimossa, on vaarana, että kudosjäänteitä takertuu aivoja huoltavaan valtimoon aiheuttaen aivohalvauksen. Tätä komplikaatiota on torjuttu kehittämällä pieniä suodattimia, jotka asetetaan tilapäisesti lähelle laajennuspalloa. Tällöinkin aivohalvausriski on kaulavaltimon pallolaajennuksessa suurempi kuin kaulavaltimon endarterektomiassa.
Suositukset
Tällä hetkellä American Heart Association suosittelee kaulavaltimon endarterektomiaa potilaille, joilla on ollut aivoinfarkti tai TIA-kohtaus ja joiden kaulavaltimon ahtauma on vähintään 50 %, sekä oireettomille potilaille, joiden ahtauma on vähintään 70 %. Pallolaajennusta ja stenttausta voidaan käyttää niillä potilailla, joiden kaulavaltimot ovat huomattavasti ahtautuneet, ja joilla endarterektomia on tavallista vaarallisempi. Tämä ryhmä käsittää potilaat, joilla on vaikea sydäntauti tai keuhkosairaus, jotka ovat saaneet sädehoitoa kaulalle, joille on tehty kaulan alueen leikkaus sekä potilaat, joiden kaulavaltimot ovat ahtautuneet uudelleen endarterektomian jälkeen.
Uudet tutkimustulokset voivat tietysti muuttaa näitä suosituksia. Parastaikaa meneillään olevassa isossa Carotid Revascularization Endarterectomy versus Stenting Trial -tutkimuksessa vertaillaan endarterektomiaa ja stenttausta. Tuloksia voi olla saatavilla vuoden 2009 lopulla.
Ennen sitä potilaan kannattaa mieluummin valita endarterektomia ahtautuneiden kaulavaltimoiden avaamiseksi vaikka pallolaajennuksella voisi välttää arven kaulallaan ja toipua nopeammin.
Copyright © 2008 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.
Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.
Lisätietoja:
