Perinnöllistä laktoosi-intoleranssia ei voida pitää Suomessa merkittävänä osteoporoosin riskitekijänä, sillä vähälaktoosiset ja laktoosittomat maitovalmisteet mahdollistavat riittävän kalsiumin saannin myös laktoosi-intoleranteille. Marika Laaksosen väitöstutkimuksen mukaan perinnöllinen laktoosi-intoleranssi rajoittaa maidon käyttöä ja kalsiumin saantia erityisesti naisilla jo lapsuudesta alkaen, ja osalla kalsiumin saanti jää hieman suosituksia pienemmäksi.
- Lue myös: Laktoosi-intoleranssin oireet ja hoito
Perinnöllinen laktoosi-intoleranssi ei kuitenkaan ole yhteydessä nuorella aikuisiällä saavutettuun luuston huippumassaan. Laaksosen mukaan kalsiumin saanti näyttää suomalaisilla vaikuttavan luumassan muutoksiin enemmän kuin laktoosin sieto. Ravinnon lisäksi luumassaan vaikuttaa liikunnan määrä. – Tärkeää on muistaa riittävä maitovalmisteiden käyttö koko luuston elinkaaren ajan, Laaksonen muistuttaa. Yllättävää oli tutkijan mukaan se, että luumassan menetys oli miehillä naisia yleisempää nuorella aikuisiällä. Selittäviä tekijöitä lienevät elintapamuutokset: 20 – 40 -vuotiaat miehet näyttävät vähentävän maitovalmisteiden käyttöä sekä liikuntaa. Perinnöllisesti laktoosi-intolerantit miehet saattavat olla alttiimpia luukadolle.
Laktoosi-intoleranssia sairastavakin sietää yleensä jonkin verran laktoosia
Suomessa laktoosi-intoleranssista kärsii noin 18 prosenttia väestöstä. Luku on korkea verrattuna lähialueisiimme, mutta maltillinen vaikkapa Thaimaahan, missä laktaasientsyymin aktiivisuus on heikentynyt 98 prosentilla väestöstä. Laktoosin imeytymishäiriö lisääntyy mentäessä itään. Myös Suomen mittakaavassa laktoosi-intoleranssin esiintyvyys on hieman suurempaa Itä-Suomessa. Suomen luku kattaa perinnöllistä laktoosi-intoleranssia sairastavat. Tauti voi kuitenkin esiintyä myös sekundaarisena, esimerkiksi hoitamattoman keliakian seuralaisena tai rankan turistiripulin jälkeen. Tällöin laktaasientsyymin aktiivisuus saattaa palautua elimistön tilan palauduttua normaaliksi. Laaksosen mukaan perinnöllistä laktoosi-intoleranssia sairastavillakin keskimäärin kymmenen prosenttia entsyymin aktiivisuudesta säilyy. Se näkyy laktoosi-intolerantikon arjessa niin, että elimistö sietää pieniä määriä laktoosia kerralla.
Esimerkiksi lasillinen tavallista maitoa ei useinkaan aiheuta oireita aterian yhteydessä. Tyypillisesti kuitenkin itsenäisenä välipalana nautittu laktoosipitoinen ruoka aiheuttaa oireita. Vaihtelu on hyvin yksilöllistä, eivätkä tutkimukset toistaiseksi ole tuoneet selkoa lukuisien eri muuttujien vaikutuksista oireiluun. Tiedot selviävät ETT Marika Laaksosen lokakuussa tarkastetusta väitöstyöstä Perimän ja ravinnon yhteydet kalsiumin aineenvaihduntaan ja luun vahvuuteen – Tutkimuksia luuston nutrigenetiikasta. (Ruokatieto)
Lähde: Ruokatieto Uutispalvelu 11.02.2009
Lue lisää:
