Parodontiitiista on juuri ilmestynyt päivitetty Käypä hoito -suositus. Kaikkein parasta olisi, että sairaus saataisiin ehkäistyä, painotetaan suosituksessa.
Parodontiitti on hampaan kiinnityskudoksen sairaus ja yleinen kansantauti. Hammashuollossa pitäisi rohkaista ihmisiä hyvään hampaidenhoitoon, ja parodontiitti tulisi diagnosoida mieluusti jo varhaisvaiheessa.
Hampaiden ja suun tutkimuksen yhteydessä on tärkeä kartoittaa parodontiitin riskitekijät, linjataan suosituksessa. Ihmisiä tulee kannustaa esimerkiksi tupakkatuotteista luopumiseen.
Käypä hoito -suositukset ovat tutkimusnäyttöön perustuvia suomalaisia hoitosuosituksia.
- Lue myös: Parodontiitin oireet, diagnoosi ja hoito
Ehkäise parodontiitti
- Hammasvälit puhdistetaan joka päivä.
- Ammattilainen opastaa valitsemaan parhaan välineen hammasvälien puhdistamiseen. Hammasväliharjaa pidetään suosituksessa parhaana menetelmänä bakteeripeitteiden poistamiseen hampaiden väleistä ja niiden tehoa pidetään parempana kuin hammaslangan tai tikkujen. Jos hammasväliharja ei sovi hammasväleihin, käytetään hammaslankaa. Harjatikun tehosta on vielä vain vähän näyttöä, mutta moni potilas näyttää pitävän sitä helppokäyttöisenä.
- Ei kannata käyttää tupakkatuotteita.
- Ammattilainen voi käyttää omahoitoon kannustamisessa motivoivaa keskustelua. Omahoidon merkitystä painotetaan kaikenikäisillä parodontiitin ehkäisyssä.
Ientaskumittaus tärkeä – verenvuoto kirjattava
Ientaskumittauksen sisältävä parodontologinen tutkimus pitää tehdä säännöllisin väliajoin kaikenikäisille, todetaan suosituksessa. Hampaita ja hammasimplantteja ympäröivien kudosten sairaudet on hyvä havaita mahdollisimman varhain.
– Hammaslääkäri tekee parodontologisen tutkimuksen jokaiselle suun terveydentilan tutkimuksen osana. Sama koskee suuhygienistin tekemää suun terveystarkastusta, todetaan suosituksessa.
On tärkeää tunnistaa ja hoitaa ientulehdus, jotta ehkäistäisiin parodontiitti. Jos taskumittauksen yhteydessä tulee ienverenvuotoa, se pitää kirjata. Ienverenvuotoa suositellaan yhdeksi mittariksi, kun arvioidaan hoitotuloksia.
Hammaslääkäri vastaa kokonaisuudesta
Kun parodontiitti on diagnosoitu, se pitää hoitaa suosituksen mukaan viipymättä. Kaikille potilaille tehdään anti-infektiivinen hoito.
Hoidon suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuudesta vastaa aina hammaslääkäri. Hammaslääkäri myös osallistuu hoitoon.
– Jos tarvittavat hoitotoimenpiteet menevät oman osaamisalueen ulkopuolelle, potilas on ohjattava jatkohoitoon, todetaan suosituksessa.
Parodontologisen hoitotiimin jäseniä voivat olla myös suuhygienisti, hammashoitaja ja erikoishammaslääkäri. Esimerkiksi suuhygienisti voi huolehtia suun terveyden ylläpitämisestä ja osallistua hoitoon ja ylläpitohoitoon.
Omahoitoa painotetaan, jotta päästään hyvään hoitotulokseen. Tärkeä osa hoitoa ovat potilaan sitouttaminen hoitoon ja tarvittaessa tupakkatuotteista vieroitus.
Milloin erikoishammaslääkäritasoiseen hoitoon?
Ylläpitohoito on olennaista. Ylläpitoväli vaihtelee potilaan riskiprofiilin mukaan. Yleensä tulokset saadaan pysyviksi 3–12 kuukauden välein tehtävällä ylläpitohoidolla.
Säännöllisestä ylläpitohoidosta huolimatta etenevä tai uusiutuva parodontiitti vaatii erikoishammaslääkäritasoista hoitoa, nähdään suosituksessa.
Peri-implanttisairaudet mukana
Suositukseen on nyt otettu mukaan myös peri-implanttisairauksien diagnostiikka ja peri-implanttimukosiitin hoito. Suosituksessa on taulukko yleisimpien parodontaali ja peri-implanttisairauksien diagnooseista sekä parodontiitin vaikeusasteen määrittämisestä.
Peri-implanttimukosiitin hoitotulos tulee arvioida noin kuukauden päästä, ja tuloksen arvioinnissa käytetään vuotoprosenttia (BOP %). Onnistuneen tuloksen tavoitteena on BOP ? 15 %, linjataan suosituksessa.
