Siellä häntä kuormittavat etenkin yksin työskentely ja hankalat potilaat. Näin kertoo THL:n uusi raportti. Mitä mietit itse: millainen kielitaito riittää?.
- Yleensä psykiatriset potilaat on hankalia ja minulla on oikeesti huonoja kokemuksia asiasta, koska psykiatrian potilas puhuu paljon ja tarvitsee 100 prosenttia suomen kielen taitoa. Mä luulen, että mulla on 40 prosenttia tai 50 prosenttia suomen kielestä.
Näin arvioi yksi ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä, jota haastateltiin THL:n selvitystä varten. Raportti ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä ja hoitajista pohjaa terveydenhuollon työntekijöille tehtyyn kyselytutkimukseen ja haastatteluihin.
Kielitaito on yksi polttavista kysymyksistä, joka nousee esille raportista. Hyväkään kielitaito ei aina tunnu riittävän.
Suomalaisen ja oman kulttuurin mukaan
Ulkomaalaistaustainen lääkäri menee sinne, minne kantasuomalainen kollega ei, hahmotetaan raportissa. Terveydenhuollossa ulkomaalaistaustaiset ammattilaiset näyttävät sijoittuvat tehtäviin, joihin on vaikea saada kantasuomalaista työvoimaa: lääkärit muita useammin perusterveydenhuoltoon, hoitajat taas vanhustenhuoltoon.
Kulttuurien yhdistäminen toimii, kertoo noin puolet ulkomailta tulleista lääkäreistä ja hoitajista. Työyhteisössä toimiessa voi yhdistää sekä oman kulttuurin että suomalaisen kulttuurin toimintatapoja. Työpaikalla toimitaan enimmäkseen suomalaisen kulttuurin mukaan tai yhtä paljon suomalaisen ja oman kulttuurin mukaisesti.
Lääkäri kuormittuu enemmän, hoitaja vähemmän
Ulkomailta tulleen lääkärin työhön kuuluu päivystystä useammin kuin kantasuomalaisen kollegan kuvioihin.
Etenkin yksin työskentely ja hankalat potilaat tuovat taakkaa ulkomailta tulleille lääkäreille siinä missä kantasuomalaiset ilmoittavat useammin, että tietojärjestelmät kuormittavat.
Ulkomailta tulleet lääkärit kokivat enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta ja työuupumuksen vaaraa kuin kantasuomalaiset lääkärit. Vastaavaa ei näkynyt hoitajien joukossa. Ulkomaalaistaustaiset hoitajat arvioivat työn rasitustekijät niukemmiksi kuin kantasuomalaiset.
THL:n tutijat toteavat, että ulkomaalaistaustaisten lääkärien kuormittumiseen pitää kiinnittää huomiota ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan työssä parantaa. Lisäksi voimia tulisi suunnata riittävään perehdytykseen ja alkuvaiheen tukeen.
Joskus syrjintää
Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on tehokas ja selkeä, ajattelee moni ulkomaalaistaustainen lääkäri ja hoitaja. Kritiikkiä heiltä tulee hoitoon pääsyn esteistä.
Syrjintää ja epäasiallista kohtelua ulkomaalaistaustaiset työntekijät olivat kokeneet toisinaan. Haastatteluissa terveyskeskuslääkärit eivät juuri tuoneet esille varsinaisia syrjintäkokemuksia. Kyselytutkimuksessa syrjintää potilaiden taholta ilmoitti kokeneensa 22 prosenttia, työtovereilta 16 prosenttia ja esimiehen tai johdon taholta 15 prosenttia.
Esimiehet näyttävät suhtautuvan ulkomailta tulleisiin työntekijöihin pääosin hyvin. Heidän nähdään rikastuttavan työyhteisöä ja olevan hyödyllisiä monikulttuurisen asiakaskunnan näkökulmasta.
Ulkomaalaistaustaiset lääkärit taas kokevat johtamisen oikeudenmukaisemmaksi kuin kantasuomalaiset lääkärit.
Kielitaito hyvää – tai sitten ei
Raportissa tuodaan eislle, että lääkäreiden kielitaito huolestuttaa esimiehiä ja voi tuottaa ongelmia potilastyössä ja työyhteisössä.
- Meillä on potilaiden kohdalla herättäny aina välillä närää, että lääkäri ei tunnu ymmärtävän. Vaikka meijän arkikeskustelussa tuntuu että täähän menee hyvin ja mä ymmärrän mitä hän sanoo ja hän tuntuu ymmärtävän mitä minä sanon, niin silti voi tulla ongelmaa, sanoo yksi lääkäriesimiehistä.
Ulkomailta tulleet työntekijät taas kertovat, että kielikoulutus on ollut riittämätöntä ja kielikurssit pitäisi soveltaa paremmin terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Ulkomaalaistaustaiset lääkärit kuitenkin arvioivat kielitaitonsa pääosin hyväksi. Lääkärit tekivät myönteisempiä arvioita omista kyvyistä kuin ulkomailta tulleet hoitajat.
Toisaalta hyväkään kielitaito ei välttämättä riitä:
- Voi olla ongelmia potilaskäynnissä, koska potilaat haluaa suomalainen lääkäri. Uskon, että isompi ongelma on kieli. Jos oon potilas, mä haluaisin, että lääkäri ymmärtää kaikki mitä sanoin ja ymmärrän mitä hän kertoo myös, toteaa yksi ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä.
Suuri osa Virosta ja Venäjältä
Ulkomaalaistaustaisten lääkärien määrä kasvoi Suomen terveydenhuollossa 60 prosenttia vuosina 2000–2007. Vuonna 2007 lähes seitsemän prosenttia lääkäreistä ja kaksi prosenttia hoitajista oli ulkomaalaistaustaisia.
Suurin osa ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä – samoin kuin hoitajista – oli tullut Suomeen lähialueilta, Virosta ja venäjältä. Lääkäreistä puolet oli saanut oleskeluluvan perhesyistä. Miltei puolet, 47 prosenttia, oli saanut luvan työn perusteella.
Etenkin EU:n ja ETA-alueiden ulkoa tulleet työntekijät kertoivat, että lupaprosessit olivat olleet hankalia ja monimutkaisia.
- Tieto prosessiin liittyvistä menettelytavoista on pirstaleista ja huonosti saatavissa eri viranomaisilta, todetaan raportissa.
Yksi haastatelluista lääkäreistä vertaa Suomen monimutkaista tilannetta Saksaan:
- Saksaan voisi verrata, yksi kaveri on sinne muuttanut. Siellä oli erittäin selkeät tavoitteet ja tie. Työvoimatoimisto tai vastaava pisti ne saman tien kielikurssille, joka oli tarkoitettu nimenomaan lääkäreille ja terveydenhuoltotyöhön. Se kesti vuoden ja sen jälkeen kyllä pystyi jo hyvin kommunikoimaan. Sen jälkeen oli aika selkeät tavoitteet että pitäisi tehdä tämä ja tämä asia. Että ne valtion viralliset tahot oli halunneet saada niitä ihan selvästi tälle uralle.
THL:n tutkijoiden mukaan eri viranomaisten pitäisikin tiedottaa paremmin lupaprosessista.
Mikä raportti?
Jutun tiedot pohjautuvat Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen raporttiin Ulkomaalaiset lääkäri ja hoitajat suomalaisessa terveydenhuollossa. Raportissa tiivistetään kyselytutkimuksen ja haastattelujen tuloksia.
Kyselyyn osallistui osallistui 549 ulkomaalaistaustaista lääkäriä ja 515 hoitajaa. Lisäksi haastateltiin 12 ulkomaalaistaustaista lääkäriä ja 15 hoitajaa sekä heidän esimiehinään viisi ylilääkäriä ja viisi osastonhoitajaa.
Tutkimushanketta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja Suomen Akatemia. Hanketta on tehty yhdessä THL:n ja Suomen Lääkäriliiton Lääkärien työ ja terveys 2010 -tutkimuksen kanssa.
Mitä itse ajattelet? Millainen kielitaito riittää lääkärintyössä? Skrollaa alas ja kerro.
Lähteet: Anna-Mari Aalto, Marko Elovainio, Tarja Heponiemi, Laura Hietapakka, Hannamaria Kuusio & Riikka Lämsä: Ulkomaalaiset lääkäri ja hoitajat suomalaisessa terveydenhuollossa. Raportti 7/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; THL:n sähköpostitiedote 15.4.2013
Lue myös:
Näin lääkäri tienaa – katso keskipalkat
Hoitajat tulkkeina lääkärien kielitaidottomuuden takia
