Kun riittävän laajat diagnostiset selvittelyt on tehty, on tärkeä kertoa potilaalle, että kroonisella neuropaattisella kivulla ei ole varoitustehtävää, eikä kivun paheneminen ole sinänsä vaarallista. Yksilöllisesti pyritään etsimään sellaiset aktiviteetit ja tekemisen tavat, jotka eivät pahenna kipua. Informaatio kivun luonteesta ja yksilöllinen neuvonta saattavat riittää hoidoksi lievässä neuropaattisessa kivussa.
Ensisijaisen tärkeää on aloittaa syynmukainen hoito (esim. vyöruusun antiviraalinen hoito) aina kun se on mahdollista. Kun syynmukainen hoito ei ole mahdollista, tulee tukeutua oireenmukaiseen hoitoon.
Mikäli kipu on kohtalaista tai kovaa, on perusteltua kokeilla neuropaattisen kivun lääkehoitoa, joka on tämän vaivan tärkein hoitomuoto. Neuropaattisen kivun lääkkeet muokkaavat kivunaistinajärjestelmän epätarkoituksenmukaista toimintaa.
Hoidon tavoitteet tulisi asettaa realistisesti, sillä täysin oireettomaan tilaan päästään lääkkeillä vain harvoin. Parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet eivät tehoa neuropaattiseen kipuun. Mikäli potilaalla on sekä hermoperäistä että kudosvaurioon liittyvää kipua, voi hän kuitenkin hyötyä tulehduskipulääkkeistä.
Vahva tutkimusnäyttö on mielialalääkkeiden, epilepsialääkkeiden ja opioidien tehosta neuropaattiseen kipuun. Ensi linjan vaihtoehtoja ovat trisykliset masennuskipulääkkeet (esim. amitriptyliini ja nortriptyliini), SNRI-ryhmän masennuslääkkeet (esim. duloksetiini ja venlafaksiini), gabapentinoidiryhmän epilepsialääkkeet (esim. pregabaliini ja gabapentiini).
Paikallisesti vaikuttavia hoitoja (esim. lidokaiini) voidaan käyttää vain perifeerisen neuropaattisen kivun hoidossa. Niillä ei ole systeemisiä keskushermostohaittoja, joten ne ovat suositeltavia esim. ikääntyneille.
Neuropaattisen kivun lääkkeet kokeillaan yksi kerrallaan. Annos titrataan hitaasti ylöspäin kivun lievitystä ja mahdollisia haittaoireita seuraten. Seurannassa voidaan apuna käyttää kipupäiväkirjaa. Kipulääkitys saattaa korjata rikkonaista yöunta jo pienemmällä annoksella kuin mitä tarvitaan hyvään kivun lievitykseen.
Mikäli kipu ei helpotu suositellulla maksimiannoksella tai matalammalla potilaan sietämällä maksimiannoksella, lääke puretaan pois. Joillakin lääkkeillä annoksen hyöty on arvioitavissa muutamassa päivässä (epilepsialääkkeet), toisilla lääkkeillä kunkin annoksen täysi teho tulee vasta viikkojen kuluessa (masennuslääkkeet).
Masennus- ja epilepsialääkkeiden keskushermostohaitat (väsymys, huimaus) saattavat lievittyä viikkojen myötä, joten jos lääke tehoaa, kannattaa hoitoa jatkaa muutama viikko ennen kuin lääke puretaan keskushermostohaittojen vuoksi. Trisykliset masennuslääkkeet lievittävät neuropaattista kipua matalammalla annoksella kuin mitä tarvitaan masennuksen hoitoon ja kipua lievittävä vaikutus on masennuksesta riippumatonta.
Hyvänä vasteena neuropaattisen kivun hoidossa pidetään kivun puolittumista, kohtalaisena kivun vähentymistä vähintään kolmanneksella. Mikäli yhdellä lääkkeellä ei saada riittävää vastetta, voidaan eri mekanismein vaikuttavia lääkkeitä yhdistää. Lääkityksellä pyritään kivun helpottumisen lisäksi toimintakyvyn ja elämänlaadun kohenemiseen.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että osa potilaista saattaa hyötyä opioideista neuropaattisen kivun hoidossa. Vahvoja opioideja tulisi käyttää vain tilanteessa, jossa muut menetelmät on käyty läpi ja niistä ei ole ollut apua kivun lievittämiseen. Opioidihoidon tavoitteena on potilaan toimintakyvyn parantaminen ja kivun lievitys.
Vahvoja opidoideja kokeillaan vain potilaille, joilla ei ole aiempaa lääkkeiden tai päihteiden väärinkäyttöä ja jotka pystyvät sitoutumaan yhteistyön ja ovat valmiita purkamaan opioidilääkityksen pois, mikäli hoitokokeilussa ei saada haluttua vastetta.
TENS-hoito (transkutaaninen sähköinen hermostimulaatio) saattaa joillakin potilailla auttaa neuropaattiseen kipuun. TENS-hoidon teho on parhaimmillaan hoidon alussa ja joillakin potilailla teho saattaa laantua pitkäaikaishoidoissa. Puudutuksia on ennen käytetty kroonisen kivun hoidossa, mutta hoidon tehon tieteellinen näyttö on heikko.
Lähteet:
Krooninen kipu, Lääkärin käsikirja, Kustannus oy Duodecim 2017.
Neuropaattisen kivun hoito, Anestesiologia ja tehohoito, Kustannus oy Duodecim 2014.
Neuropaattinen kipu, Fysiatria, Kustannus oy Duodecim 2015.
Neuropaattisen kivun määritelmä ja yleisyys, Kipu, Kustannus oy Duodecim 2009.
Kipu, Käypä hoito suositus 2017.
Neuropaattisen kivun oirekuva, Kipu, Kustannus oy Duodecim 2009.
