Hyvässä hoitotasapainossa olevien silmäpotilaiden seurantaa voitaisiin siirtää osin optikoille. Monet asiat olisivat terveydenhuoltoa halvempia, kun ne tekisi optikko optikkoliikkeessä. Tätä mieltä on alan yritysten toimialajärjestö, joka on äskettäin julkaissut Tekes-hankkeen loppuraportin. Etene otti aiemmin kriittisesti kantaa hankkeeseen. Raportin mukaan optikot osuivat usein silmänpohjakuvausten perusteella samaan epäilyyn kuin lääkäri myöhemmin.
Hiljakkoin eettinen neuvottelukunta Etene antoi kriittisen lausuntonsa aiheeseen liittyvästä Tekes-hankkeesta ja varoitti yleisellä tasolla liiasta teknologistamisinnosta.
Lue lisää: Silmänpohjakuvaukset ja teknologistaminen: Etene älähtää liiasta innosta
Optikkoalan ja silmäklinikkayritysten toimialajärjestö Näe ry (Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry) teki lausunnon jälkeen asiasta selvityspyynnön Etenelle.
Asiakkaita 2 100, lääkärin diagnooseja 1 700
Äskettäin Näe ry on julkaissut raportin, jossa kuvataan kyseisen Tekes-hankkeen tuloksia.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää optiselle toimialalle asiakaslähtöinen, yhteiskunnallisesti tehokas ja taloudellinen toimintamalli ja toteuttaa mahdollisimman laaja kokeilu sen toimivuudesta. Hankkeessa valmisteltiin myös teknologiasuositus silmäterveyden palveluiden digitalisoimiseksi.
Pilottiin osallistui 2 116 optikkoliikkeiden asiakasta Suomessa. Osallistujat valikoituivat satunnaisesti noin 20 000 asiakkaan virrasta. Lääkärindiagnooseja tehtiin optikon epäilyn pohjalta 1 745.
Raportti: kaihileikkauksen jälkitarkastus ja muut mahdolliset säästökohteet
Raportin mukaan monet silmäterveyteen liittyvät asiat olisi edullisinta tehdä optikkoliikkeessä, jossa on useimmat tarvittavat tutkimusvälineet ja optikon ammattitaito käytettävissä.
Näe ry:n tiedotteessa todetaan, että diagnoosin tekee aina lääkäri, mutta uudella mallilla silmä- ja muita sairauksia saataisiin kiinni entistä paremmin ja aiemmin.
Toimialajärjestössä on laskettu alustava arvio, jonka mukaan uusi palvelumalli – jossa muun muassa hyvässä hoitotasapainossa olevien potilaiden seurantaa siirrettäisiin osin optikoille – toisi yhteiskunnalle 50 miljoonan euron säästöt vuodessa.
Raportissa nostetaan esimerkkejä mahdollisista säästökohteista. Seuraavat ovat suoria lainauksia raportista:
• hyvässä hoitotasapainossa olevan glaukoomapotilaan seurannan toteutus sairaaloiden poliklinikoiden sijaan optikkoliikkeessä • kirurgin tekemä kaihileikkauksen jälkitarkastuksen teettäminen sairaaloiden poliklinikoilla tai silmätautien erikoislääkärien yksityisvastaanotoilla • terveyskeskuksen yleislääkärin tekemä näkökenttätutkimus ajokortin uusimista varten, mihin terveyskeskuksissa ei tosiasiassa ole tarvittavia tutkimusvälineitä
Lisäksi raportin keskeisissä suosituksissa mainitaan, että optisella toimialalla voitaisiin toimia sosiaali- ja terveydenhuollolle palveluntuottajana esimerkiksi retinopatiapotilaiden silmänpohjakuvauksissa.
Silmälääkärit pitivät useimmiten optikon epäilyä aiheellisena
Tekes-hankkeessa selvitettiin esimerkiksi optikon kykyä tunnistaa mahdollisia poikkeamia silmäterveydessä.
– Optikon epäily oli aiheellinen 92-prosenttisesti. Pilottikokeilun rohkaisevat tulokset tukevat pyrkimystä malliin, jossa eri ammattiryhmien osaaminen hyödynnetään nykyistä tehokkaammin, todetaan toimialajärjestön tiedotteessa.
Raportin ja Näe ry:n tiedotteen mukaan:
• Silmälääkärin mielestä optikon epäily oli aiheellinen ja lääkärille lähettäminen perusteltua 92 prosentilla diagnosoiduista, vaikka optikon epäily ei välttämättä osunutkaan oikeaan ICD10-pohjaiseen tautiryhmään. • Optikon epäily osui oikeaan tautiryhmään 88-prosenttisesti. • Parhaiten optikko tunnisti kaihin: silmälääkärin diagnoosin sai 94 prosenttia niistä, joilla optikko epäili kaihia. • Glaukoomaepäilyissä optikon epäilyn osumatarkkuus oli reilut 75 prosenttia.
Silmälääkärit pyysivät lausunnon Eteneltä
Etenen lausumaa pyysivät aiemmin Suomen silmälääkärit ry, Suomen silmäkirurgit ry sekä Lääkäriliiton sisällä toimiva silmälääkärien alaosasto.
Etene kiinnitti huomiota siihen, että teknologistuminen ylipäänsä on noussut ilmiöksi terveydenhuollossa ja tähän voi liittyä eettisiä kysymyksiä. Etenen mukaan kyseisessä hankkeessa tavoitteena on muodostaa valtava sairaus- ja potilaspotentiaali, jolle tarjotaan kuvantamispalvelua optikkoliikkeessä huomattavan taloudellisen hyödyn tuottamiseksi.
Etenen mielestä hankkeeseen sisältyy tutkimuseettisesti epäilyttäviä kysymyksiä silmänpohjakuvaukseen osallistuva asiakas ei esimerkiksi saa selvää käsitystä esimerkiksi siitä, mitkä ovat kuvauksen hyödyt ja rajoitukset.
Näe ry on tehnyt asiasta selvityspyynnön Etenelle. Toimialajärjestön mukaan Etenen lausunto pohjaa puutteellisiin tietoihin. Järjestö olisi halunnut mahdollisuuden toimittaa hankkeen taustoja ja kontekstia selventävää materiaalia Etenen käyttöön.
Hankkeen loppuraportissa kuvaillaan, ettei hanke ole lääketieteellinen tutkimus eikä siinä ole syntynyt potilasasiakirjoja, joita pitäisi säilyttää lakisääteisesti.
”Yksittäinen silmälääkäri saattaa tehdä näöntarkastuksen potilaalle, jolle optikko on sen juuri tehnyt”
Näe ry:n raportissa kuvataan nykytilannetta näin:
– Esimerkiksi yksittäinen silmälääkäri saattaa tehdä näöntarkastuksen potilaalle, jolle optikko on sen juuri tehnyt. Vastaavasti julkisella sektorilla ihmisen silmänpohjat saatetaan kuvata uudestaan potilaan tullessa sinne lähetteellä, vaikka lähetteen mukana on lähetetty potilaasta kuvantamislaitteilla otetut kuvat.
– Tämän tyyppisistä tilanteista potilaalle jää sekava kuva, joka ei ole omiaan herättämään luottamusta terveydenhuollon kokonaisjärjestelmään. Tämä heijastuu optikkoliikkeiden toimintaan. Nykytilanteessa lisäksi eri puolilla Suomea toimitaan eri tavoilla, eikä ole yhtä yhtenäistä valtakunnallista toimintamallia.
Lähteet:
Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry: Tekes-hankkeen loppuraportti 1.11.2016Näe ry:n tiedote 3.11.2016Etenen lausunto 16.9.2016
Lue myös:
