Voi hyvin

Popsi porkkanaa, rakastu retikkaan! Näin saat juureksista kaiken irti

Popsi porkkanaa, rakastu retikkaan! Näin saat juureksista kaiken irti
Kotimaiset juurekset tarjoavat kosolti terveellisiä ravintoaineita. Mitä jos ottaisit tavoitteeksi opetella kokkaamaan tutuista aineksista jotain aivan uutta?
Julkaistu: 11.11.2022

Satokauden aikana kotimaisten juuresten maku on parhaimmillaan, ja harvinaisempiakin lajeja on helppo löytää kauppojen hyllyiltä. Marttojen kotitalousneuvoja Niina Silander suosittelee kokeilemaan tuttuja juureksia uusin tavoin ja ottamaan tavoitteeksi kokeilla edes yhtä itselle tuntematonta juuresta.

Harvinaisemmat lajit saattavat olla tuttuja lajeja kalliimpia, mutta niiden ostaminen tukee suomalaisten viljelijöiden työtä. Samalla kaupan hevi-valikoima pysyy laajana.

”Jos esimerkiksi mustajuuri, maa-artisokka, raitajuuri tai keltajuuri ovat vielä vieraita, niitä kannattaa ehdottomasti kokeilla.”

Kotimaiset juurekset ovat sekä terveellistä että edullista syötävää. Ne sisältävät paljon muun muassa kuitua. Niitä syömällä on myös helppo saada täyteen ravitsemussuositusten mukainen puoli kiloa kasviksia päivässä.

Varastoi juurekset oikein

Juuresten syöminen on myös ympäristöteko. Niitä voi varastoida pitkin talvea, ja ekologisesti ne ovat parempi valinta kuin ulkomaiset tuontikasvikset tai Suomessa kasvihuoneessa kasvatetut vihannekset.

Juurekset kannattaa säilyttää pimeässä ja viileässä. Ihanteellinen säilytyslämpötila on 2–6 astetta, mutta tärkeintä on, että säilytyslämpötila pysyy alle 10 asteessa.

”Juurekset myydään yleensä muovipusseissa. Kotona ne kannattaa siirtää paperipussiin, jotta ne säilyvät paremmin.”

Pinnalta homehtuneita juureksia ei kannata koskaan käyttää, sillä niissä saattaa olla myös näkymätöntä homerihmastoa. Sen sijaan vähän pehmenneitä tai nahistuneita kasviksia voi hyvin käyttää vielä esimerkiksi sosekeitoissa.

”Valmiissa ruoassa nahistumista ei huomaa mitenkään.”

”Juurekset säilyvät paperisessa pussissa paremmin kuin muovisessa.”
kotitalousneuvoja Niina Silander

Porkkana

Porkkana saa pirteän värinsä beetakaroteenista, joka on antioksidantti ja A-vitamiinin esiaste. Jotta beetakaroteeni imeytyy hyvin, se kannattaa kypsentää pienen öljymäärän kanssa. Porkkana sisältää myös C-vitamiinia, B-vitamiineja ja kaliumia.

Porkkana sopii sellaisenaan esimerkiksi rouskuteltavaksi, dippivihannekseksi, raasteeksi, leivontaan, uunijuurekseksi, keittoon tai perunamuusin sekaan.

Lanttu

Lanttu on hyvä C-vitamiin lähde, sillä se sisältää C-vitamiinia jopa enemmän kuin mandariini. Jo 200 grammaa lanttua riittää täyttämään vitamiinin päivittäisen tarpeen.

Lanttua voi rouskutella sellaisenaan raakana, jos vatsa sen kestää. Useimmat pitävät siitä enemmän kypsennettynä, jolloin sen maku on makeampi ja se sulaa paremmin.

Lanttu sopii hyvin uunijuurekseksi, keittoon, soseeksi ja juuressipsiksi. Sen paloja voi myös paahtaa pannulla yhdessä hunajan ja yrttien kanssa.

Punajuuri

Punajuuri sisältää runsaasti folaattia, jota suomalaiset keskimäärin saavat ravinnostaan melko niukasti. Jo 200 grammaa punajuurta riittää täyttämään aikuisen päivittäisen folaatin tarpeen. Punajuuri sisältää myös monia kivennäisaineita, kuten seleeniä, kaliumia ja kalsiumia.

Punajuuri sisältää jonkin verran terveydelle haitallista nitraattia, minkä takia sitä ei kannata syödä raakana. Kypsennettäessä pitoisuudet pienenevät. Sitä voi käyttää esimerkiksi risottoon tai borssikeittoon. Keitetyistä tai paahdetuista punajuurista voi myös valmistaa punajuurihummusta.

Palsternakka

Palsternakka sisältää tasaisesti monia eri ravintoaineita. Se on muun muassa hyvä folaatin, kaliumin ja C-vitamiinin lähde.

Palsternakasta voi tehdä perunamuusin tapaan sosetta. Jos sen maku on liian voimakas, muusiin voi laittaa puolet perunaa. Palsternakkaa voi lisätä myös keittoliemeen tai leipätaikinaan.

Juuriselleri

Juuriselleri sisältää muun muassa kaliumia, seleeniä ja K-vitamiinia. Se on pyöreä, muhkurainen juures, jossa on valkoinen malto. Paloittelun jälkeen malto tummuu helposti. Tummumisen estämiseksi juuriselleri kannattaa paloitella vasta juuri ennen käyttöä tai laittaa palat kylmään veteen, johon on lisätty sitruunanmehua.

Juurisellerin kuori on niin paksu, että kuorimisessa ei kannata käyttää kuorimaveistä. Pieni, terävä juuresveitsi toimii sen kanssa paremmin.

Juurisellerin maku on makean aromaattinen. Se sopii hyvin perunamuusin joukkoon, patoihin ja gratiineihin. Lisäksi siitä voi tehdä herkullisia kasvispihvejä.

Retiisi

Retiisi muistuttaa juureksista tavallisia kasviksia kaikkein eniten. Se on muita juureksia vesipitoisempi, ja se myös nahistuu melko nopeasti. Sen takia sitä ei voi säilöä pitkään.

Retiisi kuuluu kaikkein varhaisimpiin juureksiin, sillä sen sesonki alkaa jo toukokuussa. Pirteän kirpeää juuresta kannattaa lisätä salaatteihin tai rouskutella dippivihanneksena. Vahvan punaisen värinsä ansiosta siitä saa myös kauniita koristeita.

Retikka

Retikka muistuttaa paljon retiisiä, mutta sen maku on voimakkaampi ja se säilyy pidempään. Kesäretikka on usein puna- tai valkokuorinen, mutta talviretikka on mustapintainen. Retikat sisältävät paljon muun muassa C-vitamiinia.

Retikka on Suomessa vielä melko tuntematon juures, mutta aasialaisissa ruoissa sitä käytetään paljon. Suomessa kasvatettua retikkaa on kuitenkin tarjolla, ja sitä voi rouskutella sellaisenaan vaikka viipaleina. Retikka sopii hyvin myös vokkivihannekseksi ja raasteeksi.

Nauris

Nauris on perinteinen kotimainen juures, joka oli tärkeä viljelykasvi ennen perunan yleistymistä. Se on melko hyvä C-vitamiinin lähde, sillä 300 grammaa riittää kattamaan päivittäisen C-vitamiinin tarpeen.

Nauriin maku on hieman makeahko, ja siinä on mukana pieni kirpeys. Kaikkein makeimpia nauriit ovat pienikokoisina. Naurista voi syödä raakana, ja se sopii hyvin raasteeksi. Lisäksi sitä voi paahtaa uunissa tai pannulla mausteiden kanssa.

Maa-artisokka

Maa-artisokka sisältää runsaasti kaliumia. Se sisältää sitä jopa runsaammin kuin peruna, joka on suomalaisten tyypillinen kaliumin lähde.

Maa-artisokka on ulkomuodoltaan röpelöinen, mikä tekee sen kuorimisesta haastavaa. Kuoret voi kuitenkin syödä, kunhan juureksen pesee huolellisesti.

Sesonki on melko myöhäinen, se alkaa syyskuussa ja jatkuu marraskuuhun asti. Maa-artisokan maku on mieto mutta monien mielestä hienostunut. Sitä voi käyttää perunan kanssa sosekeitoissa tai paahtaa kuorineen uunissa.

Asiantuntija: kotitalousneuvoja Niina Silander Martoista

Kommentoi »