Kaikki valehtelevat vähän. Valkoiset hätävalheet pitävät sosiaaliset tilanteet soljuvina, kun taas umpirehelliset totuudentorvet aiheuttavat pahaa mieltä. Valehtelemisen ääripää on täydessä valhe- tai satumaailmassa eläminen ja toisten sadistinen huijaaminen.
Parisuhteelta odotetaan läheisyyttä ja luottamusta. Jokaisella on oikeus odottaa kumppaniltaan rehellisyyttä.
Psykologi Hannele Törrösen mukaan valehtelua saattaa olla mukana alusta asti, mutta rakastunut ei tahdo huomata sitä.
– Varsinkin suhteen alussa on paljon ihanteita ja toiveita rakkaudesta. Toisen huonoja puolia ei näe tai ei halua nähdä, Törrönen sanoo.
Parisuhteessa moni tyytyy kestämään valehtelua ja vähättelee sitä, vaikka se sotii omaa arvomaailmaa vastaan. Kokenut aikuinenkin haluaa nähdä toisessa hyvää.
Uskalla ottaa puheeksi
Kriisivaiheissa moni on altis rajojensa rikkomiselle ja tarve rakkaudelle on suuri. Kumppanin valheet saattaa sivuuttaa hiljaisuudella.
– Jos et uskalla ottaa puheeksi, pelkäätkö kuvitelmien särkemistä, toisen suuttumista vai sitä, että hän jättää, Törrönen kysyy.
Luottamus on mennyt jo rikki, suhteessa on varjo: onko toinen valehdellut muutakin ja jatkuuko se?
Selvitä valehtelun syyt
Valheen huomaaminen tuottaa häpeää usein sille, joka on valheen huomannut.
– Miksi otat toisen tunteet ja häpeän kannettavaksesi? Häpeä kuuluu valehtelijalle.
Jos sinulle valehdellaan, kysy valehtelijalta, miksi näin tapahtuu. Kysy itseltäsi, miksi siedät tilannetta.
– Ei kannata yrittää arvailla, mitä toinen touhuaa tai olla huomaamatta. Silloin menee mukaan puhumattomuuteen ja salamyhkäisyyteen, Törrönen sanoo.
Jos valehtelija suorastaan raivoaa eikä ota vastuuta tekemisistään, tilanne on vaikea.
Sanat ja teot omalla vastuulla
Naisilla on perinteisesti hyvää tarkoittavan auttajan rooli. Mutta naiset voivat tässä avuliaisuudessaan olla myös toisia kontrolloivia.
Puhuminen ei aina edes auta tai muuta mitään.
– Naiset usein luulevat voivansa muuttaa toisia. Se on harhaa. Sanomiset ja teot ovat jokaisen omalla vastuulla. Ainoa auttaminen on sitä, että kyseenalaistaa epärehellisyyden eikä mene mukaan samaan soppaan, Törrönen sanoo.
