Terve.fi

Mitä suomalainen virtuaalisairaala tarkoittaa? Kolme esimerkkiä

Mitä suomalainen virtuaalisairaala tarkoittaa? Kolme esimerkkiä
Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeelle on myönnetty miljoona-avustus. Mitä virtuaalisairaala tarkoittaa käytännössä?
Julkaistu: 4.10.2016

Virtuaalisairaala 2.0-hankkeelle on myönnetty miljoona-avustus. Mitä virtuaalisairaala tarkoittaa käytännössä?

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi äskettäin kuuden miljoonan euron rahoituksen Virtuaalisairaala-hankkeelle. Toiset kuusi miljoonaa saadaan yliopistollisilta sairaanhoitopiireiltä.

Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa tuotetaan digitaalisia terveyspalveluita asiakkaille ja digitaalisia työkaluja terveydenhuollon ammattilaisille – etenkin sellaisia palveluja ja työkaluja, jotka kytkeytyvät erikoissairaanhoitoon.

Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä: Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Hankkeen vaikutuspiiriin kuuluu koko maan väestö.

Viisi virtuaalitaloa avoinna

Jo nyt kaikki netinkäyttäjät pääsevät hankkeeseen liittyvälle Terveyskylä.fi-sivustolle. Sivuston kautta kaikki ihmiset saavat tietoa, tiettyihin palveluihin lähetteen saaneet potilaat hoitoa sekä ammattilaiset työkaluja.

sivuston sisällä toimii eriteemaisia virtuaalitaloja, joista ensimmäiseksi avattiin Mielenterveystalo. Tällä haavaa avoinna on kaikkiaan viisi erilaista virtuaalitaloa, joista saa esimerkiksi aiheeseen liittyvää informaatiota ja tietoa itsehoidosta:  

• Mielenterveystalo • Harvinaissairaudet • Naistalo

• Kivunhallintatalo • Painonhallintatalo

Tulossa syöpä-, sydän- ja reumatalo…

Tavoitteena on, että vuoden 2018 lopussa virtuaalisia tieto- ja hoitotaloja on avoinna yli 20. Palveluita tarjotaan yli 30 potilasryhmälle.

Osa taloista on jo työlistalla, ja näitä ovat esimerkiksi syöpätalo, sydäntalo, aivotalo, niveltalo, reumatalo sekä allergia- ja astmatalo.

Esimerkkejä siitä, mitä virtuaalisairaala tarkoittaa

1. Ihminen on tulossa hedelmöityshoitoon: hedelmöityshoidon digipolku

• Hankkeessa tehdään livehoitopolkujen rinnalle digihoitopolkuja. Tänä talvena avataan Naistalo-verkkopalveluun liittyvä hedelmöityshoidon polku heille, jotka ovat tulossa koeputkihedelmöitykseen.

• Digipalvelun avulla hedelmöityshoitoihin tulevalle naiselle ja pariskunnalle tarjotaan neuvontaa, informaatiota ja psyykkistä tukea. Palveluun tulee videoita ja ”verkkokursseja”.

• Kun hoitoprosessi alkaa, palvelu muistuttaa esimerkiksi siitä, milloin pitää tehdä mitäkin, esimerkiksi ottaa tietty pistos.

• Viestittelymahdollisuus IVF-hoitajan kanssa.

• Mahdollisuus esimerkiksi oire- tai mielialakyselyihin, joita voidaan tarvittaessa täyttää ennen vastaanotolle tuloa.

• Potilas kirjautuu palveluun pankkitunnusten avulla.

• Naistaloon on tulossa tänä talvena digitaalinen hoitopolku myös niille odottajille, joilla on todettu raskausajan diabetes.

2. Lihavan potilaan kannattaisi pudottaa painoa: virtuaalinen terveyslaihdutusvalmennus

• Verkkopalvelu Painonhallintatalossa aloitettiin hiljattain terveyslaihdutusvalmennus. Palvelu vastaa lihavuuden hoidontarpeeseen, ja siihen ohjataan lähetteellä.

• Valmennukseen osallistuvia on tällä hetkellä noin 100. Valmentajina toimivia terveydenhuollon ammattilaisia on toistaiseksi viisi, mutta yli kymmenen on käynyt täydennyskoulutuksen.

• Osallistujat tekevät harjoituksia verkossa ja vaihtavat viestejä oman valmentajansa kanssa.

3. Ihmisellä on esimerkiksi selkäkipua ja hän pohtii, pitääkö hakeutua hoitoon: oirenavigaattorit

• Mikä minua vaivaa? Mistä löydän apua? Kaikille avoimille Terveyskyla.fi-sivuille tullaan tekemään oirenavigaattoreita, joiden avulla voi arvioida erilaisia oireita.

• Navigaattoreita ovat tekemässä erikoissairaanhoidon asiantuntijat.

• Esimerkiksi selkäkipuinen voi tulevaisuudessa navigaattorin avulla hahmottaa, minkätasoista oma kipu on ja mikä ehkä saattaisi olla sen hoitotapa.

Muuttuuko ammattilaisen työ?

Miten lääkärien, hoitajien ja terveydenhuollon ammattilaisten työ muuttuu tai pitääkö asenteiden muuttua, kun siirrytään kohti virtuaalisairaalaa ja aletaan käyttää yhä enemmän sähköisiä työkaluja, Virtuaalisairaalan hankejohtaja, Sirpa Arvonen HUS:n tietohallinnosta?

– Palvelujen suunnittelussa otetaan henkilöstö mukaan. Saadaan itse miettiä, miten digitaaliset kanavat voisivat palvella potilasta ja ammattilaista: esimerkiksi, minkä voisi automatisoida, jotta jäisi enemmän aikaa tehdä merkittävää kohtaamistyötä potilaan kanssa. Kun lähdetään siitä, että ihmiset itse kehittävät omaa työtään, tulee väistämättä muutosta siihen suuntaan, minkä henkilöstö itse näkee parhaaksi.

– Myös potilaiden osallistaminen on mukana. Potilasjärjestöistä kutsutaan edustajia työryhmiin. Syntyy yhteistä synergiaa: mikä muuttuu ammattilaisen työssä, ja mikä voisi tuottaa potilaalle entistä enemmän hyötyä?

Miten virtuaalisairaalan palvelut on otettu vastaan ammattilaisten keskuudessa?

– On koettu, että ammattilaisten arkityöhön tulee työkaluja. Ajankäyttö on rajallista, ja koetaan hyväksi esimerkiksi, jos ammattilainen voi entistä helpommin ohjata potilaan omahoito-ohjelmiin tai seuraamaan hoito-ohjeita jonkin sovelluksen avulla. Ohjaus- ja neuvontatyöstä on saatu hyvää palautetta ja paljon kiinnostusta: ohjaus helpottuu, sillä osa siitä voidaan tehdä virtuaalisesti.

Lähteet:

Arvosen puhelinhaastattelu 28.9.2016

Lue myös:

1 kommentti