Terve.fi

Hurja tulevaisuuskuva: korvaako teknologia lääkärin?

Hurja tulevaisuuskuva: korvaako teknologia lääkärin?
Puhelimen sovelluksella voi jo deittailla, saada neuvoja virtuaaliselta kunto-ohjaajalta ja kerätä kauppaketjun etupisteitä. Teknologian kehitys näkyy myös terveyden- ja sairaanhoidossa, jonne tulvii jatkuvasti uusia terveyteen liittyviä laitteita ja ohjelmia.
Julkaistu: 27.12.2014

Puhelimen sovelluksella voi jo deittailla, saada neuvoja virtuaaliselta kunto-ohjaajalta ja kerätä kauppaketjun etupisteitä. Teknologian kehitys näkyy myös terveyden- ja sairaanhoidossa, jonne tulvii jatkuvasti uusia terveyteen liittyviä laitteita ja ohjelmia.

Mobiilisovellukset arkipäivää

Monelle suomalaiselle terveyteen liittyvät mobiili- tai verkkosovellukset sekä erilaiset terveyteen liittyvät laitteet ovat hyvin tuttuja.

Yleisimpiä lienevät erilaiset ruokavalio- ja liikuntaohjeita antavat mobiilisovellukset sekä tuorein hitti aktiivisuusranneke.

Vanhuspalveluiden ammattilaiset suhtautuvat teknologiaan suurilta osin myönteisesti, kertoo KÄKÄTE-projektin (Käyttäjälle kätevä teknologia) tiedote. Lääkärilehden haastatteleman LT Mikko Lehtovirran mukaan lääkärien asenne teknologiaa kohtaan on puolestaan selvästi kielteisempi.

– Yksi syy piilee hankalissa potilastietojärjestelmissä, jotka ovat saaneet ennen avoimen ja uteliaan lääkärikunnan sulkeutumaan, Lehtovirta arvelee.

Korvaako teknologia lääkärin?

Lääkärit saattavat myös pelätä oman tarpeellisuutensa puolesta.

Etänä pystyykin jatkossa tekemään jos jonkinlaisia asioita. Itsediagnoosi ja kroonisten sairauksien seuranta onnistuvat jatkossa helposti kotioloissa.

Tällöin datan kerääminen rajoitu enää vain lääkärin vastaanotolla käymiseen, vaan lääkäri saa jatkossa tiedon myös ajalta, jolloin potilas ei istu vastaanotolla.

Lääkärin syvä osaaminen on kuitenkin jatkossakin tarpeen, vakuuttaa Lääkärilehti. Vain lääkärillä on kyky suhteuttaa oireet lääketieteelliseen taustatietoon.

Lääkäri toimii asiantuntija-apuna

Lääkäri tai hoitajan merkitys ei suinkaan siis häviä, mutta muutoksia on kuitenkin odotettavissa.

– Jatkossa lääkäri tulee toimimaan yhdessä potilaan kanssa, eräänlaisena asiantuntija-apuna, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve kertoo Lääkärilehdelle.

Todennäköisesti teknologiset edistysaskeleet tulevat myös säästämään hoitoalan ammattilaisten työaikaa. Esimerkiksi lääkärillä on käytössään jo ennen potilaan tapaamista paljon dataa, jonka perusteella hoidon tarvetta voidaan pohtia.

Ikäteknologia jyrää

Vanhuspalveluiden ammattilaiset ovat ottaneet teknologian työssään vastaan kiitollisina, kertoo KÄKÄTE-projektin tiedote.

Vanhusten hoivatyössä käytettävää, niin vanhusten kuin työntekijöidenkin avuksi kehitettyä teknologiaa kutsutaan ikäteknologiaksi.

Nykyisin käytössä on jo ainakin kaatumistunnisteita ja paikantavia turvalaitteita sekä ajanvietteeseen ja muistin virkistämiseen liittyviä laitteita.

Erilaiset tarpeet huomioitava

Yli puolet vanhushoidossa työskentelevistä ei koe saamaansa teknologiaperehdytystä riittäväksi, kertoo projektitiedote.

– Toisaalta moni potilas on kiinnostunut uuden teknologian mahdollisuuksista, Pälve kertoo.

Lääkäri- ja hoitajakunnan teknologiakoulutukseen pitäisikin kiinnittää riittävästi huomiota, jotta kehityksestä saadaan aidosti hyötyä.

– Teknologia ei kuitenkaan sovi kaikille potilaille ja heille on oltava muunlaisia palvelumuotoja, Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen kertoo Lääkärilehdelle.

Niin Lääkärilehden haastateltavat kuin vanhushoidon ammattilaisetkin uskovat siihen, ettei aitoa inhimillistä kohtaamista tulla kuitenkaan koskaan korvaamaan teknologialla.

Lähteet:

KÄKÄTE-projektin lehdistötiedote 12.12.2014

Lue myös:

3 kommenttia