Vaikka parisuhteessa ollisi hellyyttä ja rakkautta, ei riidoilta voi koskaan täysin välttyä. Jos riitely on toistuvaa ja pääosin toisen osapuolen hallintaa, on parisuhde puntaroitava tarkkaan.
Tällä viikolla Rakkausklinikalla kysytään, että mistä toisen kummallinen, vähättelevä ja loukkaava käytös johtuu. Tässä parisuhteessa pienikin kritiikki johtaa riitaan ja mykkäkouluun, ja sama toistuu aina uudelleen. Raskaana oleva nainen haluaa suojella itseään ja lastaan, ja siksi tilanne on kärjistynyt jo eroon tai ainakin eron partaalle.
Perheneuvoja Pekka Puukon mukaan syy kummalliseen käyttäytymiseen voi johtua lapsuuden hankaluuksista ja turvattomuuden tunteesta. Jos ulospääsyä ei näytä olevan, on tässä tapauksessa ehkä parempi jatkaa omiin suuntiin.
Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neuvontapalvelu, jossa perheneuvojat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Julkaisemme uusia kysymyksiä ja vastauksia Rakkausklinikalla joka perjantai.
Mistä miehen kummallinen ja loukkaava käytös johtuu?
Mikä miestä vaivaa? Hän on usein hellä ja välittävä. Kuitenkin, jos kritisoin häntä jostakin vaikka nätistikin, hän aloittaa jatkuvan pommittamisen kaikilla mahdollisilla keinoilla, joilla hän voi satuttaa minua. Hän yrittää saada minut tuntemaan itseni täysin huonoksi. Hän haukkuu minut äitinä, ihmisenä ja hän käyttää jopa masennustani minua vastaan – ihan kaikkea. Miksi?
Tuntuu, kuin tulisi toistuvia iskuja, niin kauan kuin yritän nätisti jatkaa. Sitten kun annan samalla mitalla lopulta takaisin, hän vaikenee ja pitää viikon mykkäkoulua.
Minä en käytä mitään henkilökohtaista luottamuksellista tietoa häntä vastaan, toisin kuin hän. Minun ei auta myöskään sanoa, että "lopeta, en hyväksy tätä".
Ei auta vaikeneminen, ei pyytäminen, eikä se, että sanon että hänen käytöksensä satuttaa. Ainoa tapa, millä tämä loppuu, on se, että annan takaisin samalla mitalla, mutta siitä seuraa aina vuorokausien totaalinen hiljaisuus.
Viimeksi pyysin ja lopulta käskin hänen lopettaa, mutta ei hän lopettanut. Ilmoitin, että laitan hänet estolistalle, koska en ansaitse kuulla tuollaista. Minun pitää myös suojella itseäni stressiltä, jos hän ei siihen pysty, koska siten suojaan myös kehittyvää lastani – olen siis raskaana.
Sanoin, että jos hänellä on oikeaa asiaa, hän ottaisi yhteyttä veljeni kautta. Sen jälkeen mies ajoi pihaan, toi kaikki tavarani pihalle ja haki minun luotani omansa. Hän ei kuulemma kiertoteitse asioi.
En ole sen jälkeen ollut yhteydessä häneen, eikä hän minuun. Vauvan kanssa kyllä selviän, olen jo kasvattanut esikoisen 16 vuoden ikään lähes yksin, ja tukiverkkoa löytyy.
Mutta en jaksa ymmärtää miehen käytöstä. Haluaako hän vain hallita? Vai mistä tuollainen käytös johtuu?
Perheneuvoja Pekka Puukko vastaa:
Turvallisuus on yksi hyvin parisuhteen tuntomerkkejä, ja yksi turvallisuuden tärkeimmistä osa-alueista on ennakoitavuus. Kysymystäsi lukiessa tulee tunne, että vaikka asiat ovat menneet näin jo useamman kerran, miehen käytös pääsee rajuudellaan yllättämään kerta toisensa jälkeen. On vaikea luottaa, kun toisen käytös on arvaamatonta. Ehkä se ei ole viisastakaan.
Teit vaikean kysymyksen, kun kysyt mistä miehen käytös johtuu. Mietin, että mahtaisiko edes miehesi osata vastata tuohon.
Iso osa parisuhteen toimintamalleista tulee lapsuudenperheestämme, ja siitä, miten näemme vanhempien kohtelevan toinen toistaan. Riitelyn mallit näyttää olevan yksi vahvemmin periytyvistä toimintamalleista, samoin hellyyden ja läheisyyden osoittamisen mallit.
Iso merkitys on myös sillä, millaista kohtelua me itse saamme lapsena. Sen pohjalta syntyy minäkuva, käsitys siitä, millainen minä olen.
Kun lapsi saa rakkautta ja hänellä on ikätasoon sopivat, turvalliset rajat, lapselle muodostuu käsitys siitä, että hän on arvokas, kykenee vaikuttamaan oman elämänsä asioihin ja on vastuussa tekemisistään.
Jos vanhemmat käsittelevät ristiriitaisia asioita rakentavasti ja osoittavat toisilleen arvostusta sanoin ja kosketuksin, lapsi oppii hyviä toimintamalleja tulevan elämän varalle.
Valitettavasti näin ei ole joka kodissa. Joku voi saada lapsena rakkautta, mutta vanhempien huolehtivuus alkaa rajoittaa lapsen kokeilunhalua ja aloitteellisuutta. Maailma alkaa näyttäytyä vaarojen karikkona, ja elämän perustunteeksi muodostuu huoli.
Toisessa kodissa lapsi saattaa jäädä yksin. Muut asiat, kuten työ, parisuhde ja päihteet, täyttävät vanhemman elämän. Lapsi oppii, että elämässä pärjää, kun ei tarvitse mitään keneltäkään. Aikuisiässä toisen varaan jääminen ja aito lähelle päästäminen voi osoittautua vaikeaksi. Puoliso jää kaukaiseksi ja tunnesuhde ohueksi. Toisen tarvitseminen voi tuntua häpeälliseltä.
Kodeissa, joissa lapsi jää vaille tarvitsemaansa hoivaa ja huolenpitoa tai joutuu kaltoinkohdelluksi, kasvaa lapsia, joiden käsitys sekä itsestä että muista ihmisistä on syvästi ristiriitainen. Käsitys omasta itsestä on hauras, helposti rikkoutuva ja luottamus toisten ihmisten hyvyyteen heikko. Käytös on usein tämän mukaista, yllättävää ja arvaamatonta. Edes aikuisiän hyvä parisuhde ei tuo riittävää turvaa ja rauhoittumista.
En tiedä mistä miehesi kummallinen käytös johtuu. Sen ristiriitaisuus ja rajuus viittaa mielestäni siihen, että toimintatapa on opittu varhain elämässä. Niin kuin monet varhaiset puolustusmekanismit, se on varmasti suojannut häntä tärkeällä tavalla jossakin hänen elämänsä vaiheessa.
Ja niin kuin lapsena hankittu suojapuku alkaa jossakin vaiheessa haitata liikkumista, se haittaa nyt vakavasti hänen kykyään toimia aikuisessa parisuhteessa.
On hyvä, jos hän kykenee aitoon hellyyteen väliaikoina. Minulla kuitenkin herää kysymys, onko se aitoa, vai ikään kuin savuverho, joka peittää taakseen julmuuden ja uhkaavuuden. Ehkä sinä osaat vastata tähän paremmin.
On tärkeää, että olet suojellut itseäsi ja laittanut rajat miehesi käytökselle. Sinulla on lupa ja suorastaan velvollisuus huolehtia omasta ja vauvan hyvinvoinnista. Voi olla, että miehesi näkee vihdoin oman käyttäytymisensä vaikutukset ja alkaa etsiä muutosta siihen.
Jos niin ei käy, olet kuitenkin paremmassa suojassa näin, erillään asuen. Valitettavan usein hyökkäävään käytökseen liittyy se, että omaa osuutta asioiden kehittymiseen ei nähdä.
Kysymyksiä Rakkausklinikalle tulee paljon, emmekä valitettavasti ehdi vastata ihan kaikkiin, mutta vastaamme niin nopeasti ja niin moneen kysymykseen kuin mahdollista.
