Terve.fi

Miksi ihmiset kuulevat ääniä?



Miksi ihmiset kuulevat ääniä?

Kuulohallusinaatio on ilmiö, jota esiintyy 60 – 80 %:lla skitsofreniapotilaista. Hallusinaatiot koostuvat usein äänistä, jotka ovat epäystävällisiä tai vihamielisiä ja potilaan toimia tai potilasta itseään arvostelevia. Harvinaisemmissa tapauksissa äänet käskevät potilasta tekemään jotain.
Teksti Harvard Medical School

Skitsofreniasta kärsivien mukaan heidän kuulemansa äänet eroavat ystävien ja perheenjäsenten äänistä. Ne eroavat myös selkeästi ääneen lausumattomista ajatuksista tai yrityksistä kuvitella jonkun toisen ääntä hänen puhuessaan. Osa tutkijoista epäilee, että skitsofreenikkojen kokema kuulohallusinaatio on luonteeltaan samankaltainen, kuin terveiden ihmisten joskus unen ja valveen rajamailla kuulemat äänet.

Kuvantamistutkimuksissa on havaittu, että aivojen puheen tuotannossa aktiivinen osa, Brocan alue, aktivoituu myös ihmisen kokiessa kuulohallusinaatioita. On yhä epäselvää, miksi näin tapahtuu.

Yksi varhainen, jo suosiotaan menettävä teoria on, että skitsofreenikkojen kuulohallusinaatiot syntyvät aivojen tulkitessa ulkoiset äänet ja muut ärsykkeet sisäisiksi ääniksi suodattamisen sijaan. Läheisen teorian mukaan skitsofreniaa sairastavat havaitsevat kaavoja ja säännönmukaisuuksia satunnaisista ulkoisista ärsykkeistä muita todennäköisemmin. Kokeissa, joissa osanottajia on pyydetty tunnistamaan ääneen lausuttuja sanoja pääosin kohinaa sisältävistä nauhoitteista, kuulevat skitsofreenikot kontrolliryhmää todennäköisemmin sanoja silloin, kun kukaan ei puhu nauhoitteella.

Tällä hetkellä kannatusta keräävä kolmas teoria on, että kuulohallusinaatiot syntyvät yhtäaikaisista muutoksista kielen prosessoinnin ja muistin toiminnassa. Teorian mukaan asioiden muistiin palauttamisessa auttavien hermokytkentöjen deaktivoituminen aiheuttaa sen, että sirpaleita muistiin tallentuneista äänistä tunkeutuu tietoiseen ajatteluun ilman niihin liittyvää kontekstuaalista informaatiota tai mielleyhtymää, jonka avulla ääni voitaisiin tunnistaa. Konsensusta siitä, mitkä aivojen osat osallistuvat hallusinaation syntymiseen ei kuitenkaan ole saavutettu.

Kuulohallusinaatioista kärsivät skitsofreenikot voivat saada helpotusta antipsykoottisista lääkkeistä, jotka eliminoivat tai vähintäänkin lieventävät ilmiötä. Muita vaihtoehtoja ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka auttaa potilasta tunnistamaan tilanteet jotka voivat laukaista hallusinaation ja käsittämään kuulohallusinaatiot hoidettavissa olevan sairauden oireina. Tutkijat toivovat, että syvällisempi neurotieteen tutkimus johtaa tulevaisuudessa myös muihin hoitokeinoihin.

Copyright © 2010 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.

Julkaistu: 13.7.2010