Rakkausklinikalle kirjoittanut kysyjä kertoo, kuinka hän on tutustumassa ihanaan mieheen, jossa on paljon hyviä puolia. Nyt miehestä on kuitenkin paljastunut myös erikoisia vihaisia ja aggressiivisia piirteitä, jotka eivät kohdistu kysyjään, vaan esimerkiksi täysin ulkopuolisiin. Mies saattaa hermostua jopa siitä, että joku ei kävele suojatietä vaan sen vierestä. Mies kuvittelee tietävänsä kaiken.

Rakkausklinikan perheneuvoja Paula Maria Mäkelä (ent. Ruotsalainen) sanoo, että viha on tarpeellinen tunne siinä missä muutkin tunteet ovat. Vihaa pitää kuitenkin osata käsitellä ja hallita, eikä se saisi aiheuttaa parisuhteessa pelon tunteita.

Vihansyitä voi olla monia: tunteenpurkaukset voivat johtua stressistä, tukahdutetuista tunteista, omista peloista tai opitusta käyttäytymismallista. Näitä syitä pohtimalla vihaa voi oppia hallitsemaan.

Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neuvontapalvelu, jossa perheneuvojat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Julkaisemme uusia kysymyksiä ja vastauksia Rakkausklinikalla joka perjantai.

Miten voisin auttaa miesystävääni hallitsemaan hänen vihan tunteitaan?

Hei, olen tutustumassa ihanaan mieheen, joka on avoin, tunteellinen, huomioiva ja antaisi mitä vain, että olisin hänen kanssaan. Nyt olen tutustunut myös hänen vihaansa. Se tulee ilmi pienten asioiden kritisoimisena, hän antaa hivutusta porukalle, joka ei esimerkiksi kävele suojatien yli vaan vierestä.

Hänellä on iso ego ja välillä hän puhuu mitä sattuu: hän on esimerkiksi tietävinään vaikkei tiedä asian oikeaa laitaa. Olen sanonut suoraan, että jos asiat eivät koske häntä, niin miksi hän puuttuu kritisoimalla muita tai muiden asioita aggressiivisesti? Olen myös sanonut häntä kukkahattutädiksi.

Välillä tulee pelko. Meidän olisi heti pitänyt mennä naimisiin ja aluksi hän painosti minua sanomaan, että rakastan sinua, koska hän muka rakastui minuun heti.

Miten saan pienemmäksi hänen vihansa. Miten voisin auttaa häntä?

Perheneuvoja Paula Maria Mäkelä vastaa:

Hei! Kiitos yhteydenotostasi Rakkausklinikalle! Kysyt ulkopuolista näkökulmaa tuoreen suhteen alkuun. Kerrot ihanasta miehestä, joka on rakastunut sinuun. Hän painosti sinua ilmaisemaan samanlaisia tunteita yhtä nopeasti ja haluaisi myös sitoutua sinuun nopeammin kuin itse olet valmis. Omista tunteistasi mainitset vain pelon.

Toki se, että kirjoitit meille tänne Rakkausklinikalle, kertoo siitä, että tämä suhde on sinulle tärkeä. Luen rivien välistä kuitenkin epävarmuutta ja ärtymystä. En tiedä, tuntuvatko nämä tunteet sinusta tutuilta.

Päällimmäiseksi teemaksi kirjeestäsi nousee viha. Puhutaan siis aluksi siitä. Viha sinällään on hyvä ja tarpeellinen siinä missä muutkin tunteet. Se varoittaa vaarasta tai siitä, että hyvinvointi on uhattuna. Tärkeää on kyetä valitsemaan, mitä vihallaan tekee. Sen välitön ilmaiseminen on alkukantainen, reaktiivinen tapa, joka ei yleensä ole kovin hyödyllinen, koska se saa helposti muut ihmiset vetäytymään tai puolustautumaan.

Parasta on vihan tunnistaminen ja käsittely ensin omassa mielessä. Sitä kautta voi opetella tunnistamaan, nimeämään ja kohtaamaan tämän tunteen eikä sen tarvitse purkautua välittömänä reaktiona ulos. Omista vihan tunteista keskustelu luotettavan ihmisen kanssa voi auttaa niiden tunnistamista ja lisätä omaa itsetuntemusta. Joskus vihan käsittely voi olla myös rakentavaa toimintaa: liikuntaa, lepäämistä tai ein sanomista, omien rajojen asettamista.

Vihaisen käyttäytymisen taustalla on joskus aiemmin koettuja traumaattisia kokemuksia. Silloin tunteenpurkaukset voivat olla suhteettomia tilanteeseen nähden ja herättää muissa pelkoa tai hämmennystä.

Perheneuvoja Paula Maria Mäkelä on psykoterapeutti ja vaativan erityistason perheterapeutti, joka työskentelee Espoon perheasiain neuvottelukeskuksessa.

Joillekin stressi purkautuu ulos vihaisuutena. Taustalla voi olla myös opittu hermostumisen, ärtymisen ja turhautumisen ilmaisumalli, joka kohdistuu lähellä oleviin, vaikka he eivät olisi vihan alkuperäinen lähde. Pohjalla voi olla paljon sisällä pidettyä ja tukahdutettua vihaa ja joskus kokemus, ettei saa olla vihainen. Onkohan lapsena ja nuorena saanut näyttää, että on vihainen? Vihaisia toki saamme olla, mutta sen ilmaiseminen täytyy tapahtua turvallisesti, itseä ja muita kunnioittaen. Jo pienille lapsille opetetaan, että ketään ei ole lupa satuttaa, vaikka olisikin itse vihainen.

Joskus viha nousee tarpeesta suojella jotain itselle tärkeää. Jokin itselle arvokas voi olla uhattuna ja sen puolustamiseen tarvitaan aggressiota. Se voi näyttäytyä jämäkkyytenä, päättäväisyytenä, jyrkkyytenä tai vihaisuutena. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, sitä voimakkaampi on tunnekin. Tämä näkyy esimerkiksi silloin, kun vanhempi puolustaa lastaan. Puhutaankin tiikeriemosta. Millaiset asiat mahtavat olla miesystävällesi tärkeitä? Voiko olla kyse jostain tällaisesta? Tämä saattaa auttaa ymmärtämään toista, mutta ei toki anna hyväksyntää huonolle käytökselle.

Kerrot, että miesystäväsi on tunteellinen. Tarkoitatko, että hän on herkkä ja ilmaisee tunteitaan vahvasti? Silloin vihankin tunteet voivat yllättää intensiteetillään. Joskus viha tulee muiden tunteiden, esimerkiksi pelon, häpeän tai syyllisyyden päälle niin sanotuksi suojatunteeksi. Silloin herkempi tunne jää piiloon, ilmaisematta ja joskus tunnistamatta. Voi olla helpompi olla vihainen kuin myöntää vaikkapa pelkäävänsä toisen hylkäämistä. Syvemmällä piileviin herkempiin tunteisiin kosketuksen saaminen ja niistä kertominen voi vähentää suojatunteen tarvetta.

Kysyt, miten saisit hänen vihansa pienemmäksi. Tärkeämpi kysymys lienee kuitenkin, näkeekö hän itse tässä ongelman ja haluaako hän siihen muutosta. Haluaako hän auttaa itse itseään ja tulla autetuksi? Aggressiivisuus liitetään joskus miehisyyteen ja se on osa machokulttuuria. Voi vaatia paljon nöyrtyä oman käyttäytymisensä äärellä ja myöntää, että tarvitsee siihen apua.

Vihan hallintaa voi kuitenkin oppia. Silloin, kun viha haittaa ihmissuhteita, oppimisen avuksi voi tarvita ulkopuolista apua. Olisiko miesystäväsi valmis ottamaan sellaista vastaan? Joskus taustalla on jotain sellaista, johon voi saada apua psykoterapiasta. Vihanhallintakurssikin voisi olla hyödyllinen.

Teitä on tässä suhteessa kaksi. Mietitäänpä siis hetki asiaa sinun kannaltasi. Mitä miehen viha herättää sinussa? Mihin sinussa se osuu? Kun mies on vihainen ja käyttäytyy sen mukaisesti, mikä tunne sinussa herää? Usein ärsyynnymme toisessa niihin piirteisiin, joita emme salli itsellemme. Ovatko vihan tunteet sinulle tuttuja ja sallittuja vai ajatteletko mieluummin, ettei niitä pitäisi tuntea?

Mainitset, että välillä tulee pelko. Se on ymmärrettävää. Vihaiset ihmiset tuntuvat usein pelottavilta ja helposti vihastuvaan voi olla vaikea luottaa. Pelkäätkö miehen vihan kohdistuvan myös sinuun? Koetko olevasi turvassa tässä suhteessa? Mikä sinulle tärkeä tulee uhatuksi miehen suuttuessa? Turvallisuus ja luottamus ovat ihmissuhteen tärkeää perustaa. Entä jos mies ei itse koe aggressiivisuuttaan ongelmana eikä koe tarvetta saada sitä hallintaan? Mitä se merkitsisi sinulle?

Psykoterapeutti ja tietokirjailja Heli Pruukin (Hyvä viha, hs.fi) mukaan oikein käytettynä viha on ehdottoman hyödyllistä. Se antaa voimaa puolustaa oikeuksiaan, jos on tullut kohdelluksi väärin. Usein ihminen kasvaa koko mittaansa vasta, kun tietää, mitä sietää, eikä salli vaikkapa huonoa käytöstä toisilta. Aggressio auttaa meidät pois avuttomuudesta ja lamaannuksesta. Ilman sitä ei pysty toimimaan. Olisiko tässä jotain sinulle? Voisitko rakentavasti puolustaa itseäsi ja oikeuksiasi ilman, että lähdet toimimaan samoin kuin miesystäväsi tai vaikenet ja jäät pelkoon?

Kirjoittamassasi on sellaista, joka herättää minussa ristiriitaisia tunteita. Kiire rakkauden tunnustuksiin ja naimisiin menoon on yksi sellainen asia. On tärkeää pohtia, mistä siinä on kyse. Painostamalla ei saa aikaan hyviä asioita eikä tärkeitä päätöksiä kannata tehdä hätiköiden. Viisaampaa on jarrutella ja oppia rauhassa tuntemaan toinen toisensa. Jos suhde on aidosti hyvä, se kestää kyllä varovaisuuden ja maltillisuuden. Joskus kiireen alle peittyy jotain, jonka huomiotta jättämistä myöhemmin katuu.

Tässä suhteessa on asioita, jotka eivät tunnu sinusta hyvältä. Kuuntele omia tunteitasi ja sitä, miltä olo toisen kanssa tuntuu. Kuten sanoit, olette vasta tutustumassa toisiinne. Alussa näytämme itsestämme parhaat puolet. Toisessa näemme sen, mitä kaipaamme ja toivomme. Vasta ajan kanssa on mahdollista tutustua toiseen oikeasti.

Tärkeää on, ettet sinä ota liian isoa vastuuta miesystäväsi tunteista ja käytöksestä. Et kuvannut omaa käyttäytymistäsi, mutta jos pyrit toisen kunnioittamiseen, ystävällisyyteen ja hyvään tahtoon, se riittää. Kaikkein tärkeintä sinulle on miettiä, miten voit auttaa itseäsi. Miten sinun kannattaa ajatella, olla ja toimia suhteessa häneen, että sinulla olisi hyvä olla omassa elämässäsi? Jos alamme liikaa varoa omia reaktioitamme ja kaventamaan itseämme, jottei toinen saisi aihetta suuttumiseen, tasapainoinen ja tasapuolinen ihmissuhde on vaarassa.

Kuulostele kirjoittamiani asioita rauhassa omassa mielessäsi ja sydämessäsi. Ota näistä ajatuksista avuksesi ne, jotka tuntuvat sinusta hyödyllisiltä. Teidän kannattaisi myös keskustella näistä teemoista yhdessä. Toivon, että miesystäväsi on halukas kuulemaan sinun tunteesi ja toiveesi ja on valmis toimimaan niin, että voit tuntea olosi turvalliseksi hänen kanssaan joka hetki.

Lämpimin ajatuksin, Paula

Kysymyksiä Rakkausklinikalle tulee paljon, emmekä valitettavasti ehdi vastata ihan kaikkiin, mutta vastaamme niin nopeasti ja niin moneen kysymykseen kuin mahdollista.