Terve.fi

Miehillä selkä, naisilla pohkeet – muista suojata myös melanoomalle alttiit paikat

Miehillä selkä, naisilla pohkeet – muista suojata myös melanoomalle alttiit paikat
Melanooma löytyy tavallisesti miehillä selästä ja naisilla alaraajoista. Pelkkä aurinkovoide ei välttämättä riitä suojautumiseen.
Julkaistu: 2.6.2016

Melanooma löytyy tyypillisesti miehillä selästä ja naisilla alaraajoista. UV-säteilyltä suojautuessa ei kannata luottaa pelkkään aurinkovoiteeseen.

Kesä tulee, aurinko paahtaa ja mieli kaipaa ulkoilmaan. Ennen rannalle kirmaamista kannattaa kuitenkin käyttää hetki UV-säteilyltä suojautumiseen, sillä samalla ehkäiset riskiä sairastua melanoomaan.

Harvardin yliopiston tutkimuksen mukaan auringon polttama selkä on miehillä erityisen riskialtis melanoomalle. Suomessa tehdään vuosittain noin 1 100 melanoomadiagnoosia.

Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Anna Haahtela kertoo, että vaikka melanooma voi kehittyä iholla ihan mihin tahansa kohtaan, niin keskimäärin yleisin melanoomalöydös on naisella polvitaipeessa ja miehellä selässä. Miksi näin?

– Lääkärien keskuudessa arvellaan, että melanooma pääsee kehittymään naisilla pohkeen seudulle, koska he käyttävät hametta, ja sääret saavat aurinkoa. Selkään melanooma taas tulee siksi, että kun paita otetaan kesällä pois, niin iho pääsee yllättäen palamaan. Se on alue, jota ei muisteta suojata, joten selkä saa polttamia keskimääräistä enemmän, Haahtela sanoo.

Melanooman tunnistaa muutoksesta

Haahtelan mukaan melanooman tunnistaa siitä, että se on aktiivinen ihokasvain, eli se muuttuu.

– Melanooman ulkonäkö poikkeaa tavallisista pigmenttiluomista, jotka ovat hyvälaatuisia. Melanooma on epäsymmetrinen ja usein kirjava, se kasvaa kokoa ja siihen voi tulla uusia värisävyjä. Lisäksi melanooma voi rupeutua tai aiheuttaa kipua ja kutinaa.

Vältä ihon polttamista

Haahtelan mukaan UV-säteilyltä kannattaa suojautua, vaikka se ei olekaan ainoa melanooman aiheuttaja.

– Ihon palaminen on se riskitekijä, johon voi itse vaikuttaa. Ihon palamiset varsinkin lapsuudessa altistavat melanoomalle vanhemmalla iällä. On muitakin riskitekijöitä, joista kaikkia ei vielä edes tunneta. Jos lähisuvussa on melanoomaa, se on riskitekijä, mutta siihenpä ei voi itse vaikuttaa, Haahtela sanoo.

Konsteja suojautumiseen

Haahtela sanoo, että UV-säteilyltä suojautuu tehokkaimmin montaa eri konstia hyödyntämällä.

– Auringolta suojautumista ei kannata jättää vain aurinkovoiteen varaan. Useimmat laittavat aurinkovoidetta aivan liian ohuesti ja liian harvoin. Tällöin suoja on ihan muuta kuin mitä tuubi sanoo. Siinä voi tulla vääränlainen turvallisuuden tunne. Siksi kannattaa käyttää myös vaatetta, ja hattu on erittäin hyvä varuste. Lisäksi suoraa säteilyä tulisi välttää, eli aina kannattaa hakeutua varjon puolelle.

Haahtela muistuttaa, että keskipäivällä kello 11–15 välillä UV-säteily on voimakkaimmillaan. Tällöin tulisi välttää auringossa oleskelua. Jos noudattaa kaikkia edellä mainittuja niksejä, voi säteilyä rajoittaa jo todella tehokkaasti.

– Silti kesästä voi nauttia, eikä tarvitse muuttaa sisälle, Haahtela naurahtaa.

Melanooma

  • Suomessa vuosittain noin 1 100 melanoomatapausta
  • Melanoomatapaukset nousussa
  • Hieman yleisempi miehillä kuin naisilla
  • Harvinainen nuorilla, useimmiten melanooma tulee keski-ikäisille tai sitä vanhemmille
  • Miehillä melanooma yleistyy 50 ikävuoden jälkeen
  • Varhaisessa vaiheessa havaitun melanooman ennuste on hyvä
  • Viiden vuoden kuluttua sairastumisesta 85 prosenttia melanoomapotilaista on elossa

Melanooman neljä tyyppiä

  • Pinnallisesti leviävä melanooma: Noin 60 prosenttia kaikista tapauksista. Miehillä yleisimmin selässä, naisilla alaraajoissa. Melanooma voi kutista, pistellä tai jomottaa.
  • Kyhmyinen eli nodulaarinen melanooma: Noin 25 prosenttia kaikista tapauksista. Ilmestyy usein terveen näköiseen ihoon. Kasvaa nopeasti, voi haavautua tai rupeutua. Usein musta tai sinimusta, harvoin väritön.
  • Jättikesakkomelanooma eli lentigo maligna -melanooma: Erityisesti vanhuksilla. Kehittyy kasvoihin, alkaa kesakkona tai maksaläiskänä. Muuttuu mustaksi ja kasvaa ensin ihon sisäiseksi pintamelanoomaksi ja lopulta melanoomaksi.
  • Raajojen lentigomainen melanooma: Yleensä sormissa, kämmenissä, varpaissa ja jalkapohjissa. Esiintyy myös päänahassa. Sormien ja varpaiden melanooma voi olla väritön, muistuttaa ihottumaa tai psoriaasia.

Melanooman riskitekijöitä

  • Ihon toistuva palaminen lapsena ja muu runsas altistus auringolle
  • Lähisuvussa esiintyy melanoomaa
  • Pigmenttiluomien suuri määrä
  • Dysplastiset luomet eli ärjyluomet, mikäli niitä on iholla vähintään viisi
  • Aikaisemmin sairastettu melanooma lisää uuden riskiä

Lähteet

Anna Haahtelan puhelinhaastattelu 31.5.

Kommentoi »