Masennus kiristää miestä

Miehet masentuvat naisia harvemmin. Naisilla masennus on noin kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Masennuksen ydinoireet ovat kuitenkin samoja miehillä ja naisilla. Mieliala on alakuloinen, ja väsymys on kova. Myös kyky nauttia ja tuntea mielihyvää katoaa.

Muissa oireissa onkin sukupuolieroja. Miehillä on enemmän tyypillisinä pidettyjä masennusoireita. Heillä uni häiriintyy ja ruokahalu vähenee useammin kuin naisilla.

Naisilla tavallisimpia oireita taas ovat epätyypillisiksi sanotut masennusoireet: ruokahalu, hiilihydraattihimo ja unen tarve lisääntyvät. Lisäksi naisilla on miehiä enemmän vuodenaikoihin liittyvää oireilua, kuten kaamosmasennnusta.Myös naisen mieli reagoi miehen mieltä useammin kehon kautta erilaisina ruumiillisina oireina, kuten kipuina. Naiset ahdistuvat miehiä herkemmin, ja he kokevat enemmän syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita kuin miehet.

Osa miesten masennuksista saattaa tosin jäädä tunnistamatta ja peittyä esimerkiksi alkoholin käytön taakse. Alkoholi voi ensin lievittää ahdistusta ja masennusoireita, mutta kun juominen jatkuu pitkään runsaana, alkoholi alkaa lisätä ahdistusta ja masennusta ja pahentaa oireita. Avusta voi tulla lisäongelma.

Joillekin miehille minkä tahansa sairauden, mutta etenkin sisäisen pahan olon ja masennuksen myöntäminen on epämiehekkään heikkouden merkki. Tällainen mies koettaa kestää hampaat irvessä ”kuin mies”. Hän torjuu pahan olonsa pois mielestään ja toivoo samalla, että se häipyy itsestään. Apua hän ei hae.

Mies purkaa naista useammin huonoa vointiaan pakonomaiseen touhuamiseen ja suorittamiseen. Suorittaminen kiihtyy, ja työpäivä voi alkaa kestää aamusta yöhön tai liikuntaharrastuksia voi olla monta samalle päivälle. Joku voi uppoutua pelaamiseen.

Miehet tekevät myös itsemurhia kolme kertaa enemmän kuin naiset. Voidaankin kysyä, miten moni näistä kuolemista johtuu juuri masennuksesta.

– Varhainen puuttuminen miehen alkoholiongelmaan ja sen syyn selvittäminen voisivat olla itsemurhien ehkäisyn kannalta hyvä juttu, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Tarja Melartin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Miehen masennuksen tunnistamista vaikeuttaa ehkä myös se, että tunteista ja sisäisestä elämästä puhuminen on miehille vieraampaa kuin naisille. Tutkimukset kertovat, että vanhemmat keskustelevat tunneteemoista ja etenkin surullisuudesta enemmän tyttöjen kuin poikien kanssa. Malli opitaan siis jo varhain.

Miehillä on myös todettu jonkin verran naisia enemmän aleksitymiaa eli vaikeutta tunnistaa ja kuvata omia tunteitaan ja erottaa niitä ruumiillisista tuntemuksista. Tunteiden tunnistuksessa ei niinkään ole eroa, mutta tunteiden kuvailu ei onnistu miehiltä yhtä hyvin kuin naisilta. Myös ajattelussaan miehet keskittyvät naisia herkemmin ulkomaailman tapahtumiin ja yksityiskohtiin sisäisen maailman pohtimisen sijaan. Aleksitymia on yhtey­dessä työuupumukseen.

Alkuvuonna valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan 30–44-vuotiaista miehistä noin seitsemän prosenttia ja naisista vajaa kolme prosenttia on aleksityymikoita. 45–55-vuotiaista miehistä aleksitymiaa on reilulla kymmenellä prosentilla ja naisista vain noin kuudella prosentilla. Eniten aleksitymiaa on ikääntyneillä, mutta ei tiedetä, ovatko tähän syynä ikääntymismuutokset vai vaikkapa kasvatuksen erot. Aleksitymia on myös yhteydessä vähäiseen koulutukseen ja pieniin tuloihin.

Kyky käsitellä tunteita ja puhua niistä ei ole pelkästään etu. Tytöt käsittelevät usein myös kielteisiä tunteita yksityiskohtaisemmin kuin pojat. Tällainen märehtiminen ja murehtiminen pikemminkin lisää ja pitkittää masennusta kuin karkottaa sitä.

Miehisiin arvoihin liitetään monesti asema ja saavutukset. Työelämän paineet ja menetykset stressaavatkin miehiä enemmän kuin naisia. Kovat stressi- ja uupumusoireet ovat kuitenkin hälyttäviä molemmilla sukupuolilla.

– Masennus on stressi-uupumusjatkumon sairaus. Sen oireet ovat samantapaiset kuin stressissä, mutta ne tulevat vaikea-asteisempina ja kestävät pitempään. Masennusriski pitäisi tunnistaa jo stressivaiheessa, varsinkin jos on taipumusta masennukseen, Tarja Melartin varoittaa.

Jokaisen olisi tärkeää oppia tunnistamaan oma stressikynnyksensä, eli se hetki, jolloin pitää alkaa levätä ja säästää aivoja. Tilanteeseen pitäisi puuttua, ennen kuin oireilu vaikeutuu ja masennuksen riski kasvaa.

– Ihmisen pitäisi osata jarruttaa, jos hän ei enää työn jälkeen pysty irrottautumaan stressistä, vaan se jää päälle. Tällöin tuntuu siltä kuin kovalevy olisi täynnä: ihminen ei kykene enää ottamaan vastaan yhtään asiaa. Keskittymiskyky on nollassa, ja asiat lipsuvat ja unohtuvat. Mielialakin on usein apea.

Jarrutus, pysähdys ja irrottautuminen stressistä ovat armollisuutta itseä kohtaan. Jokaisen tulisi sallia itselleen stoppi tarpeen tullessa.

– Kannattaa muistaa lepo, liikunta, hyvä ravinto, alkoholissa kohtuudessa pysyminen ja ihmissuhteista huolehtiminen. Näillä asioilla on merkitystä. On myös tärkeää sisällyttää arkeensa asioita, joista nauttii, eli hoitaa stressiä lenkkipolulla tai mökillä tai miten kukin sitä parhaiten tekeekin.

Myös ajatteluun kannattaa kiinnittää huomiota. Ajatusten muuttuminen kielteisiksi ja pessimistisiksi on hälytysmerkki. Jos päässä alkavat kiertää jatkuvasti samat kielteiset kehät ja elämä alkaa näyttää kovin synkältä, tilanteeseen on hyvä puuttua.

Mies ilmaisee masennusta naista useammin ärtyneisyytenä ja aggressiona, ja sekin voi olla varoitusmerkki.

– Jos puoliso ei enää jaksa pyörittää arkea samalla tavalla kuin ennen, vaan hänestä tulee hankala tyyppi, jonka pinna on aina kireällä, ollaan jo riskivyöhykkeellä. Stressi pitäisi saada poikki. Puhuminen voi helpottaa paljon, vaikka nykypäivän työolosuhteisiin ei aina kovin paljon voida vaikuttaa.

Tarja Melartin suosittelee pohtimaan arvoja. Työelämässä masentuvat usein ne, jotka vaativat itseltään paljon. Ylistressaantuneen kannattaakin miettiä, mitä hän haluaa elämältä ja mikä on oma tapa olla mies.

– On voimaa uskaltaa olla myös heikko. Perinteisiä ajattelutapoja voi kyseenalaistaa. Isä-poikasuhteet ovat tärkeitä erilaisten mallien eteenpäin viemisessä.

Läheissuhteet ovat tärkeä tuki ja suoja, mutta toimimaton tai vaativa suhde on toisaalta myös rasite. Ihmissuhdevaikeudet stressaavat ja masentavat kuitenkin enemmän naisia kuin miehiä. Mies suhtautuu monesti suhdeongelmiin viileämmin ja katsoo asioita pidemmän etäisyyden päästä kuin nainen, kunhan tilanne ei vain johda avioliiton tai parisuhteen loppuun. Erossa tai jätetyksi tultuaan mies haavoittuu usein naista rankemmin.

Naista auttaa erossa läheisverkosto, joka on tavallisesti miehen verkostoa laajempi. Naiset ovat myös tottuneet suhteissaan puhumaan asioistaan, ja puhuminen vie asioita eteenpäin. Yksin jäävällä miehellä tilanne on toinen.

– Myös mies voi hakea aktiivisesti apua keskustelun kautta. Läheisiinsä kannattaa uskaltaa luottaa ja sallia itselleen tunteista puhuminen, Melartin kannustaa.

Masennus voi olla myös rakentavaa ja eheyttävää, sillä se voi johtaa oman elämäntilanteen huomaamisen ja käsittelyn kautta muutokseen.

– Tärkeintä on tunnistaa stressi ja masennus itsessään ja tietyllä tapaa hyväksyä se. Ihminen saa näin tunnistaa rajansa ja sanoa ei stressin aiheuttajalle. Elämän arvot voivat muuttua, ja tämä koskee yhtä lailla naisia kuin miehiä.

Asiantuntija psykiatrian erikoislääkäri Tarja Melartin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosLähde Aino Mattilan väitöstutkimus.