Maidon koostumus
Nisäkkäät imettävät lapsiaan ja lajista riippumatta äidinmaito on tärkein ravinnonlähde ensikuukausina. Ihmisten äidinmaito on kehittynyt vuosimiljoonien kuluessa. Jokaiselle lajille on syntynyt ominainen tarve äidinmaidon koostumukselle.
Nopeasti kasvavat lajit esimerkiksi tarvitsevat paljon energiaa kasvua vartenja meillä ihmisillä tarpeet ovat toisenlaiset.
Äidinmaidon koostumus vaihtelee suurestikin eri imetyksen vaiheissa ja päivän aikana. Ensimmäisen viiden päivän aikana maito on niin sanottua ternimaitoa (kolostrumia), jolle on tyypillistä suuri proteiinipitoisuus sisältäen suuren määrän vasta-aineita. 5-10 vuorokauden aikana erittyy “ylimenokauden maitoa”, joka on ternimaidon ja kypsän äidinmaidon välimuoto. Kypsää maitoa alkaa erittyä ensimmäisten 10 vuorokauden jälkeen.
Lapsen ravinnontarpeen koostumusta on lähestytty tarkastelemalla äidinmaidon koostumusta. Edelleen äidinmaidosta löytyy uusia aineita, jotka ovat lapselle tärkeitä ja kaikkien ainesosien merkitystä ei vielä edes tunneta. Se on yksi syy, miksi imetysohjeet ovat vaihdelleet vuosien kuluessa. Tulee tosin muistaa, että äidinmaitoon erittyy myös haitallisia aineita, toisin sanoen kaikki äidinmaidon sisältö ei ole lapselle eduksi. Kun äidinmaitoa verrataan esimerkiksi lehmänmaitoon, koostumuksen suhteen ovat erot selvät. Ohessa käydään läpi muutamia eroavaisuuksia maitojen koostumuksessa.
Äidinmaidon proteiinit
Äidinmaidossa on huomattavasti vähemmän proteiinia kuin lehmänmaidossa. Toisaalta äidinmaidossa on enemmän yksittäisiä aminohappoja ja nukleotideja, jotka ovat merkittävässä osassa lapsen kehityksen kannalta. Lehmänmaidon proteiineista valtaosa on kaseiinia, joka juustoutuu lapsen vatsassa möykyiksi. Äidinmaidossa proteiinien pääosan muodostaa heraproteiini, joka pilkkoutuu lapsen suolistossa helposti.
Äidinmaidon hiilihydraatit ja rasvat
Maidon hiilihydraatit muodostuvat pääasiassa maitosokerista eli laktoosista. Äidinmaidossa laktoosia on huomattavasti enemmän kuin lehmänmaidossa. Suuri laktoosin määrä edesauttaa lapsen suoliston normaalien suolistobakteerien kehittymistä.
Vauva saa suurimmanosan energiastaan äidinmaidon rasvoista. Äidinmaidossa on enemmän elimistölle välttämättömiä, pitkäketjuisia, monityydyttömiä rasvahappoja kuin lehmänmaidossa. Äidinmaitoon erittyvän rasvan koostumuksen määrittelee äidin ruokavalio. Äidinmaidossa on runsaasti kolesterolia, mutta vielä ei olla varmoja sen merkityksestä.
Äidinmaidon hivenaineet ja vitamiinit
Äidinmaidossa on useita kivennäis- ja hivenaineita. Vaikka niiden määrät ovat pienet, nämä aineet imeytyvät erityisen hyvin lapsen suolistosta. Raudan osalta ajatellaan, että lisätarvetta tyydyttämään tarvitaan lisäraudan lähteitä 6 ikäkuukauden jälkeen. D-vitamiinia muodostuu ihmisen iholla ultraviolettisäteilyn avustuksella. Suomalaisissa olosuhteissa on ajateltu, että äidin oma D-vitamiinin tuotanto ei riitä kattamaan molempien D-vitamiinin tarvetta. Tämän takia suositellaan lapsille ylimääräistä D-vitamiini annosta (400 KY/vrk) tippoina tai kalanmaksaöljyn muodossa.
Suojaako äidinmaito lasta taudeilta?
Äidinmaidon kyvystä ehkäistä allergioita ja suojata lasta tulehduksilta käydään kiivasta keskustelua. Oletuksena on ollut, että pitkään jatkunut imettäminen suojaa lasta allergioilta ja saa äidinmaidon mukana äidin elimistön suoja-aineita tulehduksia vastaan. Tutkimusnäyttö ei vain yllättäen ole ollut niin aukotonta kuin lähtökohta antoi olettaa.
Artikkelin ontarkastanut TtM Ulla Kristiina Paananen, imetysohjaajakouluttaja, kätilötyönlehtori Oulun seudun ammattikorkeakoulusta 20.12.2007
Lähteet:
The Breastfeeding Answer Book. RevisedEdition. La Leche League International. USA 1998.
Lauwers, J. & Swisher, A: Counseling the Nursing Mother. A LactationConsultant’s Guide. Jones and Bartlett Publishers, Inc. 2005
Unicef
WHO
