Treeni ja ravinto

Luonnollisia transrasvoja

Transrasvat ovat todistettavasti ruoan lainsuojattomia. Ne alentavat veren ”hyvää” HDL-kolesterolia ja kohottavat ”pahaa” LDL-kolesterolia. Boston, joka tunnettiin aikoinaan kiellettyjen kirjojen listoistaan, on nyt astunut New Yorkin ja muiden kuntien rinnalle kieltämällä transrasvojen käytön ravintoloissa.

Teksti Harvard Medical School

19.5.2009 Terve.fi

Monet ruoanvalmistajatkin ovatkansanterveydellisistä ja suhdetoiminnallisista syistä lopettaneettransrasvojen käytön raaka-aineena..

Lihassa ja maitotuotteissa on kuitenkin hieman luonnollisiatransrasvoja, joita tämä kielto ei koske. Pitäisikö näistäkin rasvoistaolla huolissaan? Ilmeisesti ei.

Keinotekoisia transrasvoja syntyy valmistettaessa kasvirasvoistaosittain kovetettua kasvirasvaa liittämällä rasvamolekyylienrasvahappohäntiin vetyä. Vedyn liittymistä rasvoihin elihydrogenoitumista voi kuitenkin tapahtua myös luonnossa. Esimerkiksimärehtijöiden pötsibakteerit liittävät rehun rasvoihin vetyä.Transrasvojen täsmällisiä määriä elintarvikkeissa on vaikea arvioida,mutta desilitrassa täysrasvaista maitoa on noin 0,1 grammaa transrasvaaja kahdensadan gramman hampurilaispihvissä noin 0,7 grammaa. Nämäkuitenkin kalpenevat yhden ainoan munkkirinkilän sisältämän 5 grammanrinnalla.

Kahdessa meijeriteollisuuden rahoittamassa tutkimuksessa, jotka onjulkaistu American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä maaliskuussa2008, vertailtiin keinotekoisten ja luonnollisten transrasvojenvaikutuksia. Toisessa niistä terveet nuoret henkilöt nauttivatruokavaliota, jonka energiasta 5 % oli peräisin joko keinotekoisistatai luonnollisista transrasvoista. Osuus on noin kaksinkertainenverrattuna yhdysvaltalaisten keskimääräiseen transrasvojen saantiinniiden kultakaudella. Keinotekoisia transrasvoja saaneiden naistenHDL-kolesteroli aleni täysin odotetusti, mutta luonnollisiatransrasvoja nauttineiden naisten HDL-kolesteroli yllättäen kohosi.Miehiin molemmat transrasvatyypit vaikuttivat yhtä haitallisesti.

Toisessa, kanadalaisessa tutkimuksessa, verrattiin henkilöitä, jotkasaivat ravinnostaan erilaisia määriä transrasvoja. Isoillatransrasvamäärillä (3,7 % energiansaannista) oli yhtä epäedullisiavaikutuksia sydäntautien riskitekijöihin riippumatta transrasvanalkuperästä. Suhteellisen pienet määrät (0.8 – 1,5 % energiansaannista)luonnollisia transrasvoja eivät kuitenkaan vaikuttaneet sydäntautien riskitekijöihin. Meijeriteollisuus haluaa poistaa luonnollistentransrasvojen ilmoittamisvelvollisuuden tuotteidensa tuoteselosteista(nykyisin transrasvojen määrät on Yhdysvalloissa ilmoitettava), jotense on varmasti tätä tutkimusta rahoittaessaan halunnutkin saada juuritämäntyyppisiä tuloksia. Näin kauniisti rahoittajan intressejä tukevattutkimustulokset herättävät helposti tiettyä skeptisyyttä. Niin tainäin, mutta on toki mahdollista, että keinotekoisten ja luonnollistentransrasvojen terveysvaikutukset ovat erilaisia. Yksi maitotuotteidensisältämistä transrasvoista on vakseenihappo, jota ihmiselimistömuuntaa konjugoiduksi linolihapoksi (CLA), jolla on otaksuttu olevanhyviä terveysvaikutuksia.

Kaiken lisäksi vain pieni osa (enimmillään 8 %) eläinperäistenruoka-aineiden, siis esimerkiksi lihan ja maitotuotteiden rasvasta ontransrasvaa, kun kovettamisprosessin jälkeen jopa 65 % kasvirasvastavoi olla transrasvaa. Aamiaissämpylälle on siis levitettävä todellapaljon voita, jotta ateria voisi haastaa transrasvojen määrässä isonhampurilaisaterian, joka voi sisältää jopa 13 grammaa transrasvaa.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.