Liikunta ja mieliala

Tutkimustiedon mukaan liikkuvat ihmiset voivat sekä fyysisesti että psyykkisesti paremmin kuin vähän tai ei ollenkaan liikkuvat. Mielialaa nostavan vaikutuksen voi huomata jo liikunnan aikana.

– Liikunnan välittömät vaikutukset kohottavat vireystilaa heti tai voivat auttaa rentoutumaan. Tämä vaihtelee sen mukaan, millaista liikuntaa harrastaa, kertoo terveydenhuollon maisteri, fysioterapeutti, jooga- ja pilatesohjaaja Annika Taulaniemi UKK-instituutista.

Sekä aivojen että hermoston toiminta kiihtyy liikkuessa. Aivojen välittäjäaineet, kuten serotoniini ja dopamiini, lisäävät hyvän olon tunnetta kehossa.

– Toisaalta liikunta on keholle stressi, sillä myös stressihormonit lisääntyvät liikkuessa. Stressi on kuitenkin hyvänlaatuista ja tarpeellista. Liikunta on ärsykettä soluille, ja kehon täytyy saada ärsykkeitä pysyäkseen terveenä. Lajivalinta kannattaa tehdä sen mukaan, mikä tuntuu mielekkäältä. Tämä aiheuttaa hyvän kierteen: hyvä olo saa liikkumaan enemmän.

– Esimerkiksi kuntopyörällä polkeminen ei välttämättä motivoi samalla tavalla kuin vaikkapa melonta, jossa pääsee samalla ihailemaan maisemia, Taulaniemi sanoo.

Millainen liikunta kohottaa mielialaa?

Ihmisen persoonallisuus, fyysinen kunto ja taidot vaikuttavat siihen, kuinka paljon eri liikuntalajit kohottavat mielialaa. Jollekin voi sopia hyvin esimerkiksi kuntonyrkkeily, jossa voi purkaa höyryjä hyväksytyllä tavalla. Toinen taas suosii rauhallista lajia, jossa mieli lepää.

– Jotakuta voi rentouttaa kestävyystyyppinen pitkä juoksu, jonka aikana voi nollata päänsä. Toista sellainen saattaa ahdistaa, Annika Taulaniemi vertaa.

Reipas liikunta vilkastuttaa verenkiertoa ja nostaa kehon lämpötilaa, mikä rentouttaa myös treenin jälkeen. Intensiivisen liikunnan aikana kehoon vapautuu myös endorfiineja, kehon omia mielihyvähormoneja.

Lue myös: Tämän takia endorfiinit ja liikunta tekevät onnelliseksi

– Kun taitotaso on hyvä eikä liikkumista tarvitse erikseen ajatella, voi kokea suorastaan liikuntahurmoksen. Ajantaju katoaa nauttiessa, ja harjoitus kulkee kuin unelma. Näin voi käydä niin tanssiessa kuin juostessakin. Mielialaa voivat parantaa yhtä hyvin joukkuepelit. Tällöin kyse ei ole välttämättä vain lajista, vaan sosiaalisuudesta ja yhdessä tekemisestä.

– Myös hyötyliikunta voi nostaa mielialaa. Marjastus, sienestys ja metsässä kävely vähentävät jo itsessään stressiä. Vihreä luonto ja kauneus aktivoivat aivojen mielihyväkeskusta kuten huumeet.

Rentouttava liikunta

Joogassa rentoutuminen tapahtuu eri tavoin. Laji sopii hyvin stressaantuneelle ihmiselle, jonka sympaattinen hermosto on jäänyt taistele ja pakene -valmiustilaan. Tällöin lisämunuainen erittää adrenaliinia, noradrenaliinia ja kortisolia, jotka nostavat verenpainetta ja pitävät lihakset jännityksessä.

– Rauhallinen jooga vaikuttaa rentouttavasti parasympaattiseen hermostoon. Tarvitaan tietoisia keinoja palauttaa keho lepotilaan. Erityisesti rauhallinen uloshengitys auttaa hermostoa tasapainottumaan, Annika Taulaniemi selittää.

Hengitys kytkee mielen kehon kuunteluun, jolloin voi oppia tunnistamaan kehon jännitykset.

– Kun opettelee hengitystekniikoita kehonhuoltolajeissa, voi opetella rauhoittamaan itseään myös arjessa. Onhan sellainenkin sanonta, että ”hengitä ensin syvään, ennen kuin reagoit.”

Temperamentti voi vaikuttaa siihen, miten helposti pääsee keskittyneeseen tilaan. Mahdotonta se ei ole kärsimättömällekään. Hengityksellä voi niin ikään nostaa vireystilaa, kuten kamppailulajeissa.

– Palleahengitys vaikuttaa myös suoliston hyvinvointiin, joka taas vaikuttaa mieleen. Suolistoahan kutsutaan toisiksi aivoiksi.

Liikunta parantaa mielenterveyttä

Pitkällä aikavälillä liikunta parantaa mielenterveyttä, niin ahdistuksesta kärsivillä kuin terveilläkin. Tällöin liikunnan tulee olla säännöllistä useiden kuukausien ajan.

– Säännöllinen pitkäaikainen liikkuminen tehostaa hermosolujen välistä viestintää ja uudistaa hermosoluja. Siksi liikunta muun muassa ehkäisee Alzheimerin tautia, Annika Taulaniemi kertoo.

Pitkäaikainen liikkuminen parantaa muistia, jaksamista ja stressinsietokykyä ja jopa hidastaa ikääntymiseen liittyviä oireita. Se ehkäisee monia sairauksia ja auttaa pysymään energisenä.

– Liikunta vaikuttaa minäkuvaan. Kun hallitsee omaa kehoaan, siitä tulee pystyvyyskokemus. Tämä taas vahvistaa itseluottamusta. Liikunta voi jopa vähentää tai lieventää lievää tai keskivaikeaa masennusta. Se auttaa säilyttämään toimintakykyä ja kohentamaan unta jo siksi, että liikkuminen rytmittää päivää.

– Huonot yöunet pitävät stressihormoni kortisolin eritystä yllä, jolloin kehossa jyllää jatkuva lievä tulehdustila. Kun lihakset ovat väsyneet ja aivot nollattu liikunnan ansiosta, nukkumaan mennessä on yleensä myönteinen ja rento tunnetila. Se voi auttaa nukahtamisessa.

Reipas liikunta kannattaa ajoittaa iltapäivään, sillä heti liikunnan jälkeen kroppa käy kierroksilla. Venyttelyä tai rauhallisempaa lajia voi harrastaa myös lähempänä iltaunia. Jos keho ei palaudu, kannattaa miettiä, onko liikunta ollut liian kovaa senhetkisessä elämäntilanteessa.

– Keho ei tiedä, mistä stressi tulee, joten kokonaisuus ratkaisee. Jos töissä on kovin raskasta, kannattaa tehdä jotain, joka tasapainottaisi tilannetta. Liikunnan ei pitäisi lisätä stressiä elämässä, vaan siinä kannattaa löytää kultainen keskitie, Annika Taulaniemi kiteyttää. 

Asiantuntija on mukana valtakunnallisessa Vesote-hankkeessa, jonka tarkoitus on parantaa suomalaisten terveyttä.