Terve.fi

Liikunta-aktiivisuus ennustaa terveyttä


Liikunnan terveysvaikutusten monipuolinen tutkimustieto osoittaa kattavasti, että liikunta on kansanterveyttä edistävä voimavara, jonka käyttöä kustannustehokkaana terveydenhuollon välineenä kannattaa suositella ikään, sukupuoleen ja lähtökuntoon katsomatta.

Tutkimustiedon mukaan liikunnan terveysvaikutusten näyttö on kiistaton ja puhutteleva. Uusimmat tutkimukset ovat lisäksi pyrkineet selvittämään ja tarkentamaan minkälaista liikunnan tulisi olla, ja toisaalta kuinka paljon liikuntaa tarvitaan haluttujen terveysvaikutusten aikaansaamiseksi. Toisin sanoen minkälainen annos liikuntaa tarvitaan esimerkiksi kansanterveyttämme uhkaavan tyypin 2 diabeteksen riskin pienentämiseksi?

Tutkimusnäyttö tukee aikaisemmin annettua suositusta kohtuullisen kuormittavasta säännöllisestä terveysliikunnasta. Merkittävää on kuitenkin se, että riippuen siitä mitä terveysvaikutuksia liikunnalla tavoitellaan, voidaan liikunta-annosta räätälöidä tarkemmin ja yksilöllisemmin halutun tavoitteen suunnassa.

Liikunnan terveysnäyttö puhuttelee

Liikkumattomuus ja fyysisesti inaktiivinen elämäntapa ovat nykytutkimusten mukaan ylipainoa ja tupakointiakin merkittävämpiä terveyden riskitekijöitä.

Vahvan tieteellisen näytön mukaan fyysinen aktiivisuus alentaa kohonnutta ja normaalia systolista ja diastolista verenpainetta. Fyysinen aktiivisuus vähentää kokonaiskuolleisuutta, sepelvaltimotautia ja vaikuttaa myönteisesti tyypin 2 diabetekseen ja sen kehitykseen. Lisäksi vakuuttavan tieteellisen näytön mukaan liikunnan määrä ja kehon ylimääräisen rasvan väheneminen ovat suorassa lineaarisessa riippuvuussuhteessa toisiinsa. Yksinkertaisesti siis, mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän rasvaa palaa.

Liikunnan terveysvaikutusten monipuolinen tutkimustieto osoittaa kattavasti, että liikunta on kansanterveyttä edistävä voimavara, jonka käyttöä kustannustehokkaana terveydenhuollon välineenä kannattaa suositella ikään, sukupuoleen ja lähtökuntoon katsomatta.

Terveysliikuntasuosituksen tarkennus

Nykyinen terveysliikuntasuositus kehottaa aikuisia liikkumaan vähintään viisi kertaa viikossa, mutta mielellään vaikka joka päivä, 30 minuuttia kerrallaan. Liikunta-annoksen rakentaminen pätkissä eli esimerkiksi vaikka kolmena 10 minuutin jaksona päivässä toimii yhtä hyvin kuin yhtäjaksoinen liikunta. Tämä suositus pätee, jos kyseessä ovat sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden riskitekijät kuten esimerkiksi verenpaine ja veren rasvat.

Uusin tutkimustieto osoittaa, että liikunta voi vähentää merkittävästi lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen riskiä liikapainoisilla henkilöillä silloin, kun liikunnan kokonaismäärä on riittävän suuri. Liikunta-annokseksi suositellaan reipasta kävelyä tai sitä vastaavaa liikuntaa noin 50-80 minuuttia päivässä.

Liikunnan tuottamat vasteet yksilöllisiä

Samanlainen liikuntaohjelma voi tuottaa hyvinkin erilaisen vasteen yksilöiden välillä. Esimerkiksi kestävyyskuntoa kuvaavan maksimaalisen hapenottokyvyn kasvu voi säännöllisen harjoittelun jälkeen vaihdella yksilöiden välillä 0-40 %:n välillä. Yksilöiden väliseen vaihteluun kuntovasteessa vaikuttavat jonkin verran mm. ikä, terveydentila ja lähtötason kunto.

Perintötekijöiden osuus kuntomuutoksesta on tutkimustiedon mukaan merkittävä. On syytä kuitenkin korostaa, että vaikka mitattavissa oleva kunto ei välttämättä liikuntajakson seurauksena paljon muuttuisikaan, voi esimerkiksi veren rasva-arvot parantua huomattavasti. Toisin sanoen liikunnan tuottamia terveysvaikutuksia tulee arvioida useamman vastemuuttujan valossa. Lisäksi epäedullisen perimän ei pidä liikunnan harrastamisen suhteen johtaa luovuttamiseen, vaan päinvastoin entistä määrätietoisempaan liikunta-aktiivisuuteen, jonka avulla henkilö todennäköisesti onnistuu pienentämään keskimääräistä suurempaa sairastumisriskiä.

Julkaistu: 21.6.2012