Säännöllisen liikunnan tiedetään ennaltaehkäisevän kansanterveyttämme uhkaavien riskitekijöiden kuten lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen riskiä. Lisäksi liikunnalla pystytään auttamaan esimerkiksi lievästi koholla olevan verenpaineen hoitoa. Onkin ilmeistä, että liikunnan huomattava merkitys useiden kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa toimii tärkeimpänä liikuttavana voimana ja motivoinnin välineenä.
Tieteelliset tutkimukset liikunnan vahvasta terveyttä edistävästä näytöstä ovat auttaneet määrittämään sopivan liikunnan määrää ja laatua terveystavoitteen näkökulmasta. Kuitenkin väestötason tutkimukset sekä Suomessa että muualla maailmassa ennustavat esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyden lisääntyvän tulevaisuudessa. Miten siis yksilötasolla löydetään riittävä motivaatio ja konkreettinen tavoite säännölliselle liikunnan harrastamiselle?
Motivaation merkitys liikunnan harrastamiselle
Motivaatio virittää, antaa suuntaa ja ylläpitää ihmisen käyttäytymistä. Motivoitunut toiminta suuntautuu tavoitteisiin, jotka ihminen katsoo tarpeellisiksi. Karkeasti motivaatio voidaan jakaa yleismotivaatioon ja tilannekohtaiseen motivaatioon.
Yleismotivaatiolla tarkoitetaan pysyväisluonteista tavoitteellisuutta tai pysyvää kiinnostusta esimerkiksi liikunnan harrastamiseen terveydellisistä syistä. Tilannemotivaatio kuitenkin ratkaisee, miten innostuneesti lenkkitossut kaivetaan esiin ja lähtökynnys lenkille lähtöön ylitetään. Pehmoinen kotisohva saattaa sekunnin murto-osassa tuntua huomattavasti mukavammalta vaihtoehdolta kuin hämärässä syyssateessa tarpominen.
Yksilöllisen liikuntakipinän löytäminen
Käytännössä liikunnan harrastamisessa vaikuttavat todennäköisesti useat eri motiivit samanaikaisesti. Liikuntaan kohdistuu usein joko tiedostettuna tai tiedostamatta psyykkisiä, fyysisiä, sosiaalisia ja emotionaalisia odotuksia. Liikuntakipinä voi löytyä esimerkiksi virkistyksestä ja rentoutumisesta, sosiaalisesta kanssakäymisestä tai ulkoilusta itsestään.
Liikuntakipinää voidaan etsiä suorituskorostuneisuudesta, joita voivat olla esimerkiksi kropan trimmaaminen rantakuntoon tai talven massahiihtotapahtumaan osallistuminen. Kun fyysisen kunnon kohottamisen tarve tai laihduttaminen saa ihmisen liikkumaan, siitä tulee motiivi liikuntaharrastukselle. Lisäksi liikunta tuottaa useimmiten iloa ja mielihyvää liikkujalle, jolloin yksittäinen liikuntakerta palkitsee ja ruokkii liikkeellelähtöä myös seuraavana päivänä.
Liikuntaa moneen lähtöön
Terveystavoitteen näkökulmasta liikunnan säännöllisyys toisin sanoen mielellään päivittäinen liikunnallinen aktiivisuus on tärkeää, ei niinkään liikunnan teho tai laji. Jos taas tavoitellaan suoriutumista maratonista, edellyttää se myös lajikohtaista säännöllistä juoksuharjoittelua esimerkiksi pitkäkestoisten matalatehoisten lenkkien muodossa.
Liikunnan harrastamisessa on tärkeää välttää pakkopullan tuoksua. Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa syntyy hyvin yksinkertaisista arkisista valinnoista, kuten esimerkiksi työmatkaliikunnasta kävellen tai pyöräillen tai vaikkapa portaiden käyttämisestä hissin sijaan. Todellisuudessa kyse on ehkä enemmänkin käyttäytymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Ratkaisevaa on miten yksittäisen ihmisen käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa liikuntaa edistävästi. Joka tapauksessa viime kädessä päätöksentekijä olet sinä.
