Terve.fi

Liikunnan merkitys sydänsairauksien ehkäisyssä

Liikunnan merkitys sydänsairauksien ehkäisyssä

Suomalaisen sydän- ja verisuoniterveyden edistämisohjelman tavoitteena vuosille 2005-2011 on, etteivät sydän- ja verisuonisairaudet ole enää 20 vuoden kuluttua merkittävä kansanterveysongelma työikäisessä väestössä. Lisäksi sydänterveiden elinvuosien odotetaan lisääntyvän. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa ja liikunnan lisääminen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tieteellisesti todistettu jokaiselle suositeltava henkilökohtainen sydänterveysteko.
Mainos

Liikunta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä

Liikunnan terveysvaikutusten tutkimuksissa sydänsairauksista erityisesti sepelvaltimotauti on ollut vuosikymmenten ajan suuren mielenkiinnon kohteena. Liikunnan vähyys ja huono kestävyyskunto ovat molemmat voimakkaita riskitekijöitä sepelvaltimotaudin puhkeamiselle. Tätä korostaa myös hyvin dokumentoitu tosiasia siitä, että kohtuullisesti kuormittavan liikunnan määrän lisääntyessä myös sairastumisriski pienenee. Tutkimusnäyttö osoittaa, että sairastumisriski on enimmillään yli 50 % pienempi paljon liikkuvilla verrattuna vähän liikkuviin.

Liikunnan vaikutusmekanismit

Liikunta ehkäisee ja auttaa hoitamaan useita hyvin tunnettuja sydänsairauksien riskitekijöitä. Sepelvaltimotaudin kehittyminen liittyy rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöön. Säännöllinen liikunta vaikuttaa edullisesti kumpaankin. Esimerkiksi hyvä HDL-kolesteroli lisääntyy noin 5 %, ja vastaavasti huono LDL-kolesteroli pienenee saman verran. Aivan tuoreimman tutkimuksen mukaan kohtuullisesti kuormittava liikunta, esimerkiksi jumppa tai hölkkä, laskee LDL-kolesterolia keskimäärin jopa 10-15 %, kun taas kävely ei ole riittävän tehokas liikuntamuoto kolesterolin alentamiseksi. Lisäksi erityisesti lihassolujen insuliiniherkkyys lisääntyy, mikä vaikuttaa suotuisasti veren sokeritasapainoon. Myös verenpaine laskee ja sydämen sähköinen (autonominen) säätely paranee, millä on todennäköisesti suuri merkitys ehkäisemään vaarallisia sydämen rytmihäiriöitä. Merkittävää on myös se, että liikunnan aiheuttaman kiihtyneen verenvirtauksen seurauksena valtimoiden toiminta (endoteelifunktio) tehostuu ehkäisten mm. suonensisäisten verihyytymien muodostumista. Voidaan myös todeta, että sydänterveyttä edistävät muutokset suurenevat, jos liikunnan määrä on riittävää vähentämään rasvakudoksen, ja aivan erityisesti vatsaontelon sisäisen rasvan määrää.

Liikuntasuositus

Sydänsairauksia ehkäisevä liikuntasuositus noudattelee pitkälti yleistä terveysliikunnan suositusta. Tavoiteltava liikunnan määrä viikkotasolla on 1000 kcal vastaava fyysinen aktiivisuus, mikä tarkoittaa noin 30 minuutin annoksina toteutettua vapaa-ajan tai hyötyliikuntaa useimpina päivinä viikossa tai mieluimmin päivittäin. Päivän annos voidaan jakaa myös useampiin, kuitenkin vähintään 10 minuuttia kestäviin jaksoihin. Yksittäisen liikuntakerran tehoksi suositellaan noin 50-70 % arvioidusta maksimisykkeestä tai kuormittavuuden kokemista 11-13 Borgin asteikolla (6-20). Toisin sanoen liikunnan tehoksi suositellaan kohtuullisesti kuormittavaa reippailua.

Liikunnalla sydänterveyttä

Perimän tiedetään vaikuttavan sydänsairauden riskiin. On kuitenkin erittäin tärkeä todeta, että mikäli riski sairastua on suuri, kannattaa entistä määrätietoisemmin lisätä liikunnan määrää. Liikunnan avulla todennäköisesti onnistutaan pienentämään keskimääräistä suurempaa sairastumisriskiä. Tieteellinen perustelu liikunnan merkityksestä sydänsairauksien ehkäisyssä on luja. Tavoitteena on pidettävä säännöllistä, positiivisia elämyksiä tuottavaa liikuntaa, jolla rakennetaan sydänterveempää elämänkaarta.

Julkaistu: 28.6.2007