Lasten jalkojen yleisimmät asentovirheet

Ne voivat myös olla kasvuun liittyviä vaiheita. Ota tarvittaessa yhteyttä jalkojenhoidon ammattilaiseen. .

Lattajalka

Kaikilla lapsilla on syntyessään lattajalka. Kaaret alkavat kehittyä lapsen opetellessa kävelemään. Leikki-ikäisellä jalkojen kaarirakennelma on jo nähtävissä. Lattajalka on yleisin lapsen nilkan ja jalkakaarien asentovirhe. Lepoasennossa ja varpaille noustaessa jalan sisäkaaret ovat normaalit, mutta seistessä ja kävellessä ne ottavat alustaan ja kantapäät kääntyvät ulospäin.

Aluksi lattajalka ei aiheuta oireita. Oireet saattavat ilmaantua vasta 2-4 vuoden iässä jalkakaarissa, nilkoissa ja säärissä tuntuvana särkynä, puutumisena ja jalkojen väsymisenä. Oireet ilmantuvat iltaisin, päivän kävelemisen jälkeen ja häviävät levossa ja hieronnalla. Lattajalan kanssa voi olla yhtäaikaisesti pihtipolvisuutta tai polvien yliojentumista. Joskus voi lisäoireeksi ilmaantua myös vaivaisenluu.

Rakenteellinen lattajalka paranee huonosti. Sen lopullinen diagnoosi voidaan tehdä vasta kolmevuotiaalle. Jalkaterien välissä istuminen pahentaa poikkeamaa.

Hoidon perustana on tukevien, sopivankokoisten kenkien käyttö. Alle kolmevuotiaan lattajalka ei yleensä vaadi hoitoa, koska se korjaantuu useimmiten itsestään seitsemään ikävuoteen mennessä. Pohjallishoito voidaan aloittaa, jos jalkaterät väsyvät, ovat kipeät ja kengät kuluvat hyvin nopeasti. Pohjallishoitoon liitetään hieronta ja liiketerapia tasapainoharjoituksineen. Ne opetetaan myös vanhemmille, jotta niitä voitaisiin toteuttaa lapsen kanssa kotona. Alle kolmevuotiaan hoidoksi riittää varpailla ja jalan ulkosyrjillä kävely sekä risti-istunta-leikkiasento. 

Kaarijalka

Kaarijalassa jalkaterä ei jousta tarpeeksi askelten eri vaiheissa, vaan läpsähtää päkiälle kantaiskun jälkeen. Kävelyn jälkeen jalkapohjia särkee ja joskus ne myös turpoavat, kun jalkapohjan jännekalvo on kiristynyt. Kaarijalka ilmenee vasta 10-12 vuoden iässä, kun jalkakaaret ovat kehittyneet. Siihen liittyy usein vasaravarpaita, mikä tarkoittaa, että varvas on koukistunut viimeisestä tai toiseksi viimeisestä nivelestä ja yliojentunut päkiänivelestä. Tämän vuoksi päkiät ja varpaiden päällispuolet kovettuvat ja känsiintyvät helposti.

Hoidoksi kaarijalkaan auttavat mm. hieronta- ja venyttelyohjelma, yölasta jännekalvoa venyttämään, iskunvaimennuskykyiset pohjalliset, tukipohjallishoito ja tukevat kengät. Tarvittaessa voi ottaa tulehduskipulääkettä, jos jalkoja särkee kovasti. Jos jalat känsiintyvät helposti, voi apu löytyä varpaiden oikaisimista tai kevennyksistä, jotka voidaan tehdä jalkaan, kenkään tai pohjalliseen. Sopivia kenkiä voi olla vaikea löytää. Tarvittaessa voikin käydä suutarilla muokkaamassa kenkiä. Kirurgista hoitoa lapset eivät yleensä tarvitse. 

Jalat sisäänpäin kävely

Jalat sisäänpäin kävely liittyy usein kasvuun ja se loppuu yleensä itsestään kasvun myötä 6-11-vuotiaana. Sitä esiintyy joka kolmannella neljävuotiaalla. Kävellessä reidet, sääret ja jalkaterät ovat sisäänpäin kiertyneinä, minkä vuoksi lapsi kompastelee usein.

Hoidon kannalta olisi tärkeintä oikeanlainen istuma- ja nukkuma-asento. Hyvä leikkiasento olisi risti-istunta tai jalat tulisi pitää suorina. Tässä asennossa tulisi olla vähintään 20-30 minuuttia vuorokaudessa. Jalkojen päällä tai välissä istumista taas tulisi välttää. Nukkuminen jalkojen päällä, välissä tai jalat lonkista lähtien sisäänpäin kiertyneinä pahentaa tilannetta. Vanhempi voisikin lapsen nukahdettua korjata hänen asentoaan.

Jalkoja on hyvä myös hieroa päivittäin, samanaikaisesti kiertämällä niitä ulospäin. Lapsen kanssa olisi hyvä leikkiä leikkejä, joissa kävellään jalkaterät ulospäin. Joillain lapsilla polvi ei ojennu riittävän suoraksi. Tällöin aloitetaan venytysharjoitukset. Jalka nostetaan ylös, polvi suorana, lapsen maatessa selällään ja pidetään venytystä 30 sekuntia. Tämä toistetaan päivittäin molemmille jaloille kymmenen kertaa. Tarvittaessa voidaan lapselle tehdä myös tukipohjalliset. 

Länkisäärisyys ja pihtipolvisuus

Länkisäärisyys kuuluu 6-12-kuukautisen lapsen kehitykseen, minkä jälkeen polvet oikenevat vähitellen kahteen ikävuoteen mennessä. Tämän jälkeen taas polvet alkavat kallistua sisäänpäin, jolloin kehittyy pihtipolvisuus. Tämä on suurimmillaan kolmevuotiaana, jonka jälkeen polvet hiljalleen oikeavat 6-7-vuotiaaksi mennessä.

Jos yli seitsemänvuotiaalla on huomattava pihtipolvisuus, on syytä lisätutkimuksiin. Pihtipolvisuutta voivat aiheuttaa ylipaino, eräät aineenvaihduntahäiriöt tai jalkaterien välissä istuminen. Jos neljävuotiaalla tai vanhemmalla on vielä länkisäärisyyttä tai se on toispuoleista, on mentävä lastenkirurgin arvioitavaksi. Mikäli vanhemmilla on työtä haittaamattomat länkisääret, voidaan polvien kehittymistä odottaa useampi vuosi.

Länkisäärisyyden hoitona käytetään mm. asentovirhettä oikaisevaa tukipohjallista 6-12 kuukautta. Jos lapselle on kehittynyt lisäoireena Blountin tauti (jossa reisi- ja sääriluu ovat taipuneet ja sisäpuolen sääriluunpää on kasvanut liikaa), käytetään hoitona oikaisevaa kipsihylsyä.

Pihtipolvisuudesta paranee 2-7-vuotiaana 95 prosenttia lapsista ilman hoitoa. Jos pihtipolvisuus on vielä 8-10-vuotiaana huomattava, on hyvä viedä lapsi lastenkirurgille, joka harkitsee tarvitaanko leikkaushoitoa.

Kaikkien lasten tulisi käyttää tukevia, sisäkaaren tuella varustettuja kävelykenkiä, leikkiä risti-istunnassa, ja ylipainoisten lasten tulisi pudottaa painoaan, jottei polvien kehitys viivästyisi.

Jenny EkmanJalkojenhoidon ammattitutkinto