Terve.fi

Lapsettomuuden hoito

Lapsettomuuden hoito
Lapsettomuushoitoja ovat koeputkihedelmöitys, hedelmöityshoidot sekä lisäksi leikkaushoito. Lue lisää lapsettomuushoidoista.

Miehen hoito

Miehillä lapsettomuuteen liittyviä hoidettavia ongelmia ovat kiveksen suonikohjut (varikoseele), impotenssi sekä tulehdukset. Kivessuonikohjujen hoito ei tutkimusten mukaan palauta siittiöntuotannolle jo aiheutuneita häiriöitä, mutta nuorella miehellä se ehkäisee tulevaa kivesvauriota. Retrogradinen ejakulaatio on hankalahoitoinen, mutta ongelma voidaan kiertää. Sperman huonon laadun syy jää usein epäselväksi, mutta tupakoinnin ja huumeiden käytön lopettaminen, painonhallinta, terveet elämäntavat sekä perussairauksien hyvä hoito parantavat miehen hedelmällisyyttä. Hormonihoidosta ei ole hyötyä, ellei taustalla ole todettua hormonihäiriötä. Myöskään vitamiinihoidoista ei ole apua. Usein sperman huonoa laatua on mahdoton parantaa, ja on turvauduttava keinohedelmöityshoitoon.

Naisen hoito

1) Ovulaatiohäiriöt

Jos lapsettomuuden syyksi epäillään munasolun irtoamisen häiriötä (ovulaatiohäiriötä), sitä voidaan hoitaa lääkkeillä. Tällaisia lääkkeitä ovat mm. klomifeeni, aromataasin estäjät ja gonadotropiinit. Yllä mainitut lääkkeet ovat pääasiallisesti vain erikoislääkärien määrättävissä. Ylipainoisella munasarjojen monirakkulaoireyhtymä –potilaalla diabeteslääke metformiini voi olla hoitovaihtoehto.

2) Munanjohtimen häiriöt ja muu kirurginen hoito

Munanjohtimen häiriöiden taustalla voi olla esimerkiksi klamydiatulehduksen jälkitila.

Munanjohdinvaurion leikkaushoito kannattaa, mikäli vika on lievä ja muita hedelmällisyyttä heikentäviä tekijöitä ei ole. Vaikeissa munanjohdinvaurioissa leikkaustulokset ovat huonoja. Joskus leikkaushoitoa kannattaa harkita ennen koeputkihedelmöityshoidon (IVF) alkua, sillä joissain tapauksissa se parantaa koeputkihedelmöityksen onnistumisen mahdollisuutta.

Hedelmöityshoidot

Useimmiten käytettyjä hedelmöityshoitoja ovat IUI, IVF, ICSI sekä FET.

Pariskunnalle helpoin keinohedelmöityshoito on inseminaatio (IUI, ns. keinosiemennys). Jotta tämä hoito voidaan tehdä, tulee munajohtimien olla auki ja siittiöitä riittävästi. Hormonihoidolla aikaansaadulla kuukautiskierrolla tai luonnollisella kierrolla ruiskutetaan pestyä siemennestettä suoraan kohtuun. Tällä keinolla ohitetaan kohdun kaulakanavan alue, joka voi joskus estää riittävän siittiömäärän pääsyn munasolun luo. Inseminaatiota voidaan käyttää keinohedelmöityshoitona mm. erilaisissa siemennestevioissa tai kun siittiötä vastaan on kehittynyt vasta-aineita.

Koeputkihedelmöitys

Koeputkihedelmöitys (IVF eli in vitro -fertilisaatio) on tavallisin keinohedelmöitysmenetelmä. Sen tarkoituksena on saada siittiö munasolun yhteyteen, hedelmöittyminen tapahtumaan ja alkio turvallisesti kohtuun. Koeputkihedelmöitystä voidaan käyttää lähes kaikissa lapsettomuusongelmissa. Siittiöitä koeputkihedelmöitykseen on useimmiten helppo saada spermanäytteestä. Jos siemennesteessä ei jostain syystä ole siittiöitä, siittiöitä voidaan yrittää pyydystää kiveksistä.

Munasolujen keräämistä varten aloitetaan munarakkuloiden kasvamista ja kypsymistä stimuloiva hormonilääkitys, joka annetaan ihon alle pistoksina. Munasolujen kerääminen stimulaation jälkeen tapahtuu emättimen seinämän läpi, pitkällä neulalla ultraääniohjauksessa.

Seuraava vaihe on munasolun hedelmöittyminen. Useimmiten siittiösolun tunkeutuminen munasoluun onnistuu itsekseen, mutta jos siittiöt eivät jostain syystä kykene tunkeutumaan munasoluun, käytetään ICSI-tekniikkaa (Intracytoplasmic Sperm Injection). Kyseisessä menetelmässä siittiö ruiskutetaan mikroskooppiavusteisesti munasoluun. Hedelmöittyneitä munasoluja viljellään kasvatusalustalla, jotta nähdään, lähteekö normaali solunjakautuminen ja alkion kehitys käyntiin.

40–48 tuntia hedelmöityksen jälkeen alkio siirretään kohtuonteloon. Pääsääntöisesti nykyään siirretään yksi alkio kerrallaan.

FET eli Frozen Embryo Transfer (pakastusalkiosiirto) on menetelmä, jossa IVF-hoidon yhteydessä saadut ylimääräiset hedelmöittyneet munasolut jäädytetään, ja ne voidaan käyttää myöhemmin, mikäli ensimmäisestä IVF-hoidosta raskaus ei lähde käyntiin. Etuna pakastesiirroissa on se, ettei munasarjoja tarvitse uudelleen stimuloida. Pakastamisella voidaan parantaa koeputkihedelmöityksen tuloksia ja välttää munasarjojen hormonistimulaation riskejä.

Lapsettomuuden hoito on siihen perehtyneiden erikoislääkäreiden alaa. Suomesta löytyy myös useita lapsettomuuden hoitoon erikoistuneita yksityisiä klinikoita (esim. Väestöliitto).

Lähteet:

Tiitinen A. Unkila-Kallio L. Lapsettomuus, Naistentaudit ja synnytykset, Kustannus Oy Duodecim 2011.

Tiitinen A. Lapsettomuus, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Morin-Papunen R. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Tiitinen A. Tietoa potilaalle: Lapsettomuushoito, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Julkaistu: 10.4.2018
Kommentoi »