Uudenlaiset lapsettomuushoidot tuovat vauvan yhä useammalle

Tahattomasta lapsettomuudesta kärsii noin joka viides 20–50-vuotias suomalaisnainen jossain vaiheessa elämäänsä. Klinikat onnistuvat onneksi tarjoamaan haikaran hylkäämille aiempaa yksilöllisempää apua. Esimerkiksi koeputkihedelmöitys sisältää monia kriittisiä vaiheita, joista jokaisella on merkitys onnistumisen kannalta. Uusi laboratoriotekniikka on parantanut sen onnistumismahdollisuuksia.

Viljelymenetelmä kehittyy

Koeputkihedelmöityksessä munarakkuloita ja munasoluja kypsytetään ensin hormonipistoksilla, jotta munasoluja kypsyy mahdollisimman monta. Sitten ne kerätään ja hedelmöitetään siittiöillä. Munasoluja ja jakautuvia alkioita viljellään, kunnes jokin niistä siirretään tuoreeltaan kohtuun. Loput alkiot, joskus jopa kaikki, pakastetaan myöhempää käyttöä varten.

Perinteisesti alkiot on siirretty ja pakastettu 2–3 päivän kuluttua hedelmöityksestä. Nyt niitä voidaan viljellä 5–6 päivää, koska laboratorio- olosuhteet, viljelynesteet ja pakastusmenetelmät ovat kehittyneet merkittävästi. Pitkän viljelyn ansiosta jyvät erottuvat akanoista. Silloin voi nähdä, kuinka huonojen alkioiden kehitys pysähtyy ja hyvien etenee blastokysti- eli alkiorakkulavaiheeseen.

Blastokysteillä on nuorempiin alkioihin verrattuna paremmat edellytykset kiinnittyä kohdun limakalvolle.

– Kaikki klinikat eivät pysty tekemään pitkää viljelyä, koska menetelmä vaatii hyvät olosuhteet. Alkioita pitää myös pystyä siirtämään viikonloppuisin, sanoo lääketieteellinen johtaja Eero Varila Dextra Lapsettomuusklinikalta.

Myös uusi pakastusmenetelmä on parantanut hoitojen onnistumista. Alkioiden hävikki oli suurta vielä 2000- luvun alkuvuosina, sillä ne tuhoutuivat herkästi pakastus- ja sulatusvaiheessa. Nykyisin alkiot pysyvät lähes aina elossa vitrifikaatio- menetelmän ansiosta. Siinä alkiosta imetään neste kemiallisesti, jotta se ei riko sitä kiteytyessään tai sulaessaan.

Kohtu ja alkio valmiina

Nykyään tiedetään, että sekä alkion että kohdun limakalvon kehitysvaiheen synkronoinnilla voi olla ratkaiseva merkitys raskauden alkamisessa. Siksi niitä yritetään parittaa eri tavoin. Eri klinikoilla keinot voivat vaihdella. Varila kertoo, että alkio ei aina saavuta täydellistä kehitysvaihetta silloin, kun kohtu on vastaanottavaisin. Useimmilla kohtu ottaa alkion vastaan parhaiten viidentenä päivänä hedelmöittymisestä. Sen jälkeen kohtu alkaa mennä ”kiinni”. Osalla alkio on valmis kiinnittymään vasta kuudentena päivänä. Se voi olla silloin myöhäistä kohdun kannalta.

– On tutkittu, että tulos on huonompi, jos alkio on siirretty kohtuun väärään aikaan. Tiedämme myös, että joka neljännellä, jolla on takana tuloksettomia hoitoja, ongelma löytyy tästä kohdun ja alkion synkronointiongelmasta, Eero Varila sanoo.

Hänen klinikallaan ongelma on ratkaistu näin:

– Pakastamme kuudennen päivän alkiot ja siirrämme ne sitten, kun kohtu on valmis.

Kromosomit syyniin

Uutta apua saadaan myös alkiodiagnostiikasta. Nykyään hedelmöitetystä alkiosta voidaan tutkia muun muassa kaikki kromosomit.

– Tämä on paras keino erottaa hyvät ja huonot alkiot. Alkiot saattavat näyttää normaaleilta, mutta todellisuudessa monet niistä ovat viallisia, Eero Varila sanoo.

Tarkoitus ei ole karsia kehitysvammoja, vaan löytää ne alkiot, joista raskaus ei ala ollenkaan tai joista tulee väistämättä keskenmeno.

Lue Tirsan koskettava tarina: "Uusi geenitesti toi meille vauvan"

Alkioita tutkimalla voidaan myös havaita geenivirheitä, jotka voivat aiheuttaa perinnöllisen sairauden, kuten aspartyyliglukosaminurian, hydroletalusin tai Hervan taudin.

Julkisella puolella alkiodiagnostiikkaa tehdään vain, jos perinnöllisen sairauden riski on tiedossa. Hoidot on keskitetty Helsinkiin. Yksityisillä klinikoilla diagnostiikka on käytössä sekä geenivirheiden että kromosomipoikkeavuuksien seulomisessa. Hoitoja on tarjolla ainakin Helsingissä ja Tampereella. Näytteet lähetetään tutkittaviksi ulkomaille.

Varila pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa kaikki alkiot tutkitaan geneettisesti ennen kuin ne siirretään kohtuun.

Ikä ja ylipaino vaikuttavat

THL seuraa, kuinka moni lapsettomuusklinikalla tehty hoito etenee synnytykseen asti. Uusista menetelmistä huolimatta nämä keskiarvoja mittaavat onnistumisprosentit eivät ole nousseet merkittävästi. Vuonna 2015 tehdyistä hedelmöityshoidoista 18,2 prosenttia eteni elävän lapsen syntymään. Se on hieman enemmän kuin edellisenä vuotena.

Usein hoitoja kuitenkin jatketaan. Lopulta suurin osa, Varilan mukaan yli 70 prosenttia, pääsee nuuhkimaan vastasyntyneen varpaita. Miksi hoidot eivät onnistu tätä paremmin?

– Hoitoihin hakeutuvien keski-ikä on noussut, ja yhä useampi on ylipainoinen. Ne heikentävät hedelmällisyyttä, sanoo linjajohtaja Aila Tiitinen HYKS Naistenklinikalta.

Ikä on haitta, koska sukusolujen laatu heikkenee vanhetessa. Tähän ei ole hoitoa. Ikääntyessään nainen myös ehtii saada hedelmättömyyttä aiheuttavia gynekologisia sairauksia kuten endometrioosia ja myoomia. Ylipainoisilla on taas usein epäsäännöllinen kuukautiskierto eikä ovulaatiota välttämättä tapahdu. Myös keskenmenot ovat yleisempiä.

Miehenkin iällä ja painolla on väliä. Yli 45-vuotiaiden siittiöt ovat selkeästi hitaampia kuin nuorempien. Ylipainoisilla on kaksi kertaa todennäköisemmin alhainen siittiömäärä. Eero Varilan mukaan tilastojen jämähtäminen johtuu myös siitä, että uusia menetelmiä ei ole vielä otettu laajalti käyttöön.

– Suuri osa Suomessa tehdyistä hoidoista tehdään yhä samalla tavalla kuin on tehty aiemminkin.

Aila Tiitisen mukaan kaikki klinikat kyllä kehittävät toimintaansa.

Munasolu kantasolusta?

Tulevaisuudessa hoidot kehittyvät entisestään. Maailmalla on jo kokeiltu valmistaa siittiöitä ja munasoluja ihmisen kantasoluista. Jos siinä onnistutaan, se voisi parantaa iäkkäiden mahdollisuuksia saada oma pienokainen. Menetelmä sisältää toki paljon kysymyksiä ja riskejä.

– Emme tiedä, mikä on seuraava ratkaiseva vaihe hoidoissa. Viiden vuoden kuluttua olemme joka tapauksessa askeleen edempänä, Aila Tiitinen sanoo.

– Lapsettomuushoitojen asema on parantunut. Niitä ei enää nähdä ylellisyyshoitoina, vaan niiden katsotaan kuuluvan kaikille.

Lähteet: Hedelmöityshoidot 2015–2016 (THL) ja Perhebarometri 2015 (Väestöliitto)

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 4/2018.