Terve.fi

Yleistietoa lapsen diabeteksesta


Lapsen diabetes on yleensä puhjetessaan diabeteksen muotoa tyyppi 1 eli ns. nuoruustyypin diabetesta.

Tyypin 1 diabetes johtuu haiman tuottaman insuliinihormonin puutteesta. Kyseinen tautimuoto puhkeaa useimmiten lapsuusiässä. Tässä tautimuodossa haiman insuliinia tuottavat solusaarekeet pikkuhiljaa tuhoutuvat autoimmuunireaktion seurauksena. Autoimmuuni-ilmiön aiheuttajaa ei tiedetä varmasti. Tiedetään kuitenkin, että taudin puhkeamiseen osaltaan vaikuttavat myös perinnölliset tekijät.

Lapsen diabeteksen seuranta

Verensokeriarvoja tulee seurata kotona varsinkin alkuvaiheessa useita kertoja päivässä verensokerimittauksin. 1-tyypin lapsidiabeetikoilla on noin kolmen kuukauden välein kontrollikäynti diabetespoliklinikalla, jolloin tarkastetaan aina Hb-A1c sekä kotimittausten tulokset. Lisäksi kerran vuodessa tutkitaan TSH, keliakiaseula ja mikroalbuminuria sekä viiden vuoden välein kontrolloidaan pvk, kreatiniini ja rasva-arvot.

Silmänpohjakuvaukset aloitetaan viimeistään 12-vuotiaana ja silmänpohjakuvat kontrolloidaan 12 vuoden välein tästä eteenpäin. Lisäksi diabeetikoilla kiinnitetään erityistä huomiota rasva arvoihin ja verenpaineeseen.

Hoidon tavoitteena on myös lapsen ja perheen psykososiaalinen sopeutumisen vahvistaminen sairauteen sekä lapsen normaali kasvu ja kehitys.

Lapsen diabeteksen yleisyys

Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 40 000 suomalaista.

Lapsen diabeteksen periytyvyys

Tyypin 1 diabeteksen aiheuttajaa ei tiedetä. Tiedetään, että taudin puhkeamiseen osaltaan vaikuttavat myös perinnölliset tekijät. Mikäli äidillä on tyypin 1 diabetes, lapsen riski sairastua diabetekseen alle 20-vuotiaana on 5 %, mikäli isällä on tyypin 1 diabetes, lapsen riski sairastua kyseiseen tautiin on 8 % ja mikäli sisaruksella on tyypin 1 diabetes, muiden sisarusten riski sairastua kyseiseen tautiin on 6 %.

Lapsen diabeteksen ennuste

Tyypin 1 diabetekseen ei toistaiseksi ole olemassa ehkäisevää hoitoa.

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetesta on aiemmin pidetty vain aikuisten sairautena. Kuitenkin viime vuosina taudin esiintyvyys yhä nuorempien keskuudessa on kasvanut ja nykypäivänä tautiin voi sairastua jo lapsuusiässä. Suurimpana syynä kielteiselle kehitykselle ovat lasten kasvava ylipaino, epäterveelliset ruokailutottumukset ja vähäinen liikunta. Myös perimällä ja ympäristötekijöillä on osuutensa taudin puhkeamisessa. Tyypin 2 diabetekseen liittyy sekä insuliinin puute, että insuliinin heikentynyt vaikutus (insuliiniresistenssi). Tyypin 2 diabetesta voi parhaiten ehkäistä terveellisellä ruokavaliolla, riittävällä liikunnan määrällä ja pitämällä paino kurissa.

Tyypin 2 diabeteksen aiheuttaja

Tyypin 2 diabetekseen liittyy sekä insuliinin puute, että insuliinin heikentynyt vaikutus (insuliiniresistenssi). Tyypin 2 diabetesta voi parhaiten ehkäistä terveellisellä ruokavaliolla, riittävällä liikunnan määrällä ja pitämällä paino kurissa.

Tyypin 2 diabeteksen oireet

Tyypin 2 diabetes ei yleensä anna selviä oireita vaan se voi kehittyä hiljalleen vuosien saatossa ja se todetaan usein sattumalta. Tyypin 2 diabeteksen mahdollisuutta voi kuitenkin epäillä esimerkiksi lapsella, joka on poikkeavan väsynyt ja ärtynyt, ylipainoinen, omaa epäterveellisen ruokavalion, ei harrasta juurikaan liikuntaa ja jolla on vahva sukurasite diabeteksen suhteen. Myös janoisuutta ja virtsanerityksen lisääntymistä voi esiintyä. Diabetesepäilyssä on lasten kohdalla aina kuitenkin muistettava sulkea pois hoidollisesti akuutimman tyypin 1 diabeteksen mahdollisuus.

Tyypin 2 diabeteksen hoito ja seuranta

Mikäli tyypin 2 diabetes todetaan varhaisvaiheessa, hoidon pääpaino on muuttaa ruokavalio terveellisemmäksi, laihduttamisessa ja liikunnan lisäämisessä. Mikäli elämäntapamuutoksella ei saada kuudessa kuukaudessa riittävää tulosta aikaiseksi, voi metformiinihoitoa harkita tapauskohtaisesti. Metformiinin käytöstä lapsille on kuitenkin toistaiseksi vain kohtalaisen vähän kokemusta, mutta tehdyt tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että metformiinilääkityksestä olisi hyötyä lasten kohdalla ja haitat ovat samaa luokkaa kuin aikuisilla. Kuitenkin, mikäli toivottuja tuloksia ei saavuteta muilla keinoilla niin insuliinihoito voi tulla kyseeseen myös niillä lapsilla, jotka sairastavat tyypin 2 diabetesta. Yleensä insuliinihoito aloitetaan iltainsuliineilla.

Oireettoman lapsen tyypin 2 diabetesdiagnoosi perustuu joko plasman glukoosipitoisuuden suurentuneeseen paastoarvoon (vähintään 7 mmol/l) tai glukoosirasituskokeen plasman glukoosin suurentuneeseen kahden tunnin arvoon (yli 11 mmol/l) tai Hb-A1c-mittaukseen (yli 6.5 % eli 48mmol/mol). Poikkeava tulos on tarkistettava eri päivänä, jos diagnoosi perustuu yksinomaan paastoglukoosiin tai yksinomaan suurentuneeseen kahden tunnin arvoon.

Ruokavaliohoidolla HbA1c:n tavoitearvo on alle 6 % eli 42mmol/mol, lääkehoidolla alle 6.5 % eli 48mmol/mol. Lasten 2 tyypin diabeteksen hoidosta on toistaiseksi kohtalaisen vähän kokemusta eikä kansallisia hoitosuosituksia vielä ole. Avoterveydenhuollon kokemuksen puutteen vuoksi tyypin 2 diabetesta sairastavan lapsen hoidon onnistumista tulisi ainakin osittain seurata myös erikoissairaanhoidon taholta. Pääpaino 2 tyypin diabeetikkolasten hoidossa on elintapamuutoksiin kannustamisessa, jotta insuliinihoidon aloitusta voitaisiin siirtää mahdollisimman pitkään.

Tyypin 1 diabeetikon ja tyypin 2 diabeetikon ennuste

Pitkällä aikavälillä liian korkea veren sokeripitoisuus voi aiheuttaa tuhoja eri kohde-elimissä, minkä vuoksi diabeetikon ennusteeseen vaikuttaa ensisijaisesti kuinka tasaisena ja hyvällä tasolla verensokeri pysyy. Perusperiaate on, että mitä kauemmin diabetesta sairastaa ja mitä huonommalla tasolla verensokerit ovat, sitä varmemmin kehittyy ainakin jokin diabeteksen komplikaatio.

Diabetekseen voi liittyä mm. munuaispuolen ongelmia (diabeettinen nefropatia), silmäpuolen ongelmia (diabeettinen retinopatia) sekä jalkaongelmia tuntohäiriöiden (neuropatia) ja vaikeiden haavojen muodossa. Näiden lisäksi diabeetikoilla esiintyy selvästi tavallista enemmän valtimotautia ja siihen liittyviä sairauksia, kuten sydäninfarkteja ja aivoverenkierron häiriöitä, joiden vaara diabetesta sairastavilla on 2–3 kertainen muuhun väestöön verrattuna. Valtimotaudin ehkäisy onkin keskeinen osa diabeteksen hoitoa.

Lähteet:

Jukka Rajantie, Markku Heikinheimo, Marjo Renko (toim.), Diabetes, Lastentaudit, Kustannus Oy Duodecim, 2017.

Matti Korppi, Liisa Kröger, Heikki Rantala, Harri Niinikoski (toim.), Diabeettisen ketoasidoosin hoito, Lastentautien päivystyskirja, Kustannus Oy Duodecim, 2016.

Matti Korppi, Liisa Kröger, Heikki Rantala, Harri Niinikoski (toim.), Ihonalaisen insuliinihoidon aloitus diabetekseen sairastuneilla lapsilla, Lastentautien päivystyskirja, Kustannus Oy Duodecim, 2016.

Lapsen tuore tyypin 1 diabetes, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2017.

ICD 10:

E10 Tyypin 1 diabetes

E11 Aikuistyypin diabetes

Julkaistu: 10.9.2018