”Olin hyvin pyöreä lapsi ja painoani on seurattu jo ala-asteelta lähtien. En ymmärtänyt laihduttamisesta mitään ja painostaminen masensi ja suretti. Jo ala-asteella painoin noin 100 kiloa oli, välillä hieman alle ja välillä hieman yli.
Laihduttaminen alkoi silkasta vahingosta aloitettuani lukiossa vuonna 2012. Olin tutustunut netin kautta uusiin ihmisiin ja halusin jutella heidän kanssaan puhelimitse. Äitini suhtautui nettituttavuuksiini epäillen. Siksi aloin käydä lenkeillä pystyäkseni juttelemaan puhelimessa tuttavieni kanssa.
Pian huomasin, etten ollut enää yhtä nälkäinen. Äitini alkoi huomautella, kuinka olin hieman kaventunut keskivartalostani.
Innostuin äitini sanoista niin, että aloin lenkkeillä tosissani ja lopetin puhelimessa puhumisen. Pikkuhiljaa aloin juosta lyhyitä matkoja ja nopeasti jaksoinkin juosta viisi kilometriä pysähtymättä. Puoli vuotta myöhemmin kävin aamuisin juoksemassa 14 kilometrin lenkkejä Pyynikinharjulla Tampereella.
Söin vähähiilihydraattisen ruokavalion mukaan, mikä toi oman potkunsa laihdutukseen. Nesteet lähtivät nopeasti liikenteeseen ja vauhti oli hurja.
Vältin karppaukselle tyypillistä runsasta rasvan käyttöä enkä ole kokeillut karppaajille suositeltuja jauhoja tai makeutusaineita. Minusta on ollut helpompaa pitää ruokavalio simppelinä ja puhtaana. Jätin myös kaikki herkut puoleksi vuodeksi.
Aloin joka aamu tuijottaa vaakaa, ja kaverieni mielestä olin kuin mikäkin pahantuulinen akka. Laihduttaminen vain vei kaiken keskittymiseni.”
Laihduttaminen oli helppoa
”Laihduin nopeasti puolessa vuodessa noin 30 kiloa. Pahimmillaan painoni oli noin 118 kiloa ja nykyään painan noin 85 kiloa. Olen aika pitkä, joten jopa nykyinen painoni jakautuu kiitettävästi koko vartalonmitalle.
Laihduttaminen oli helppoa, sillä sinkkuna ja vielä kotona asuessani pystyin vain keskittymään itseeni. Sain lähteä lenkille koska vain huvitti, ja koripalloharrastukseni tuki laihdutusprosessia.
Onnistuin painonpudotuksessa kaikki tai ei mitään -asenteella. En repsahtanut puolen vuoden aikana ja kävin joka päivä ulkona lenkillä. Kuntosalilla en käynyt koko aikana, sillä oletin, että siellä jokainen tuijottaa. Oletukseni piti minut tiukasti kotona tekemässä lihaskuntoa.
Suurin ylpeyteni aihe on syksyllä 2013 juostu puolimaraton, jossa tavoitteeni oli juosta koko matka ilman kävelemistä. Ja senhän minä tein!
Projektissani sain paljon tukea ystävältäni, joka oli puoli vuotta ennen minua tehnyt suuren elämäntapamuutoksen. Hän on vieläkin ihminen, joka jaksaa aina ymmärtää ja tukea."
”Nykyään olen huomattavasti terveempi”
”Verenpaineeni on normalisoitunut eikä syke ole jatkuvasti koholla. En enää hikoile kuin pieni sika konsanaan, jaksan touhuta aamusta iltaan saakka.
Vartalon venymisarvet ovat palautuneet eivätkä loista kirkkaanpunaisina. Ihoni ei enää ole taipeissa tummanvioletti hapenpuutteen vuoksi eikä varpaanvälini ole jatkuvasti alttiina pienille haavaumille.
Kaikki iho-oireet ovat hävinneet kokonaan ruokavalion myötä eikä finnejä tai karvatupen tulehduksia ole jatkuvasti pitkin kehoa. Päänahan hilseily on loppunut.”
Lue myös: Näin Niina laihtui 89 kiloa
Laihdutuksen haitat
"Suurin haitta laihdutuksessa oli se, että painosta tuli pakkomielle. Aamupuntarissa 100 gramman nousu johti syömättömyyteen ja himourheiluun. Saatoin tehdä kaksi kertaa päivässä 10 kilometrin lenkin ja vetää koripallotreenit vielä päälle.
Syömättömyys ei laihdutuksessa auta ja tiedän sen nyt. Nykyään syön kunnolla ja olen päättänyt enkä halua punnita ruokiani.
Nykyisin syön herkkuja aina välillä. Yleensä minulla on puolen vuoden herkkulakko. Lakon jälkeen syön herkkuja maltillisesti, mutta viljoihin, perunaan tai riisiin en koske.
Kihlattuni kanssa käymme usein treffeillä ravintoloissa, joissa aina jätän muun muassa perunan ja riisin syömättä. Kebabinkin voi syödä salaatilla, mutta hampurilaiset ja pizzat ovat saaneet jäädä kokonaan vanhaan elämään.
”Painonpudotuksella oli suuri vaikutus persoonallisuuteeni”
”Ennen olin alakuloinen ja pelkäsin, mitä muut ajattelevat minusta. Olin koulukiusattu, mutten antanut sen vaikuttaa liikaa itseeni.
Nykyään olen todella räiskyvä persoona enkä pelkää huomiota. En välitä, mitä muut ajattelevat minusta ja uskallan olla oma itseni.
Rakastan käydä vaatekaupoissa, koska tiedän mahtuvani vaatteisiin. Ennen shoppailu oli erittäin tuskaista ja hermoa raastavaa.
Miehet ovat kiinnittäneet minuun huomiota enkä ole heille kuin ilmaa. Ystäväni ovat pysyneet tukenani ja samoin kihlattuni, joka antaa minun itse päättää ruokavalioni eikä tuputa roskaruokaa.
Mieheni ei arvostele minua, vaikka hän on itse hyvin timmi. Hänestä olen täydellinen, vaikka minulla silti on elopainoa.
Nykyisin katselen itseäni peilistä, kun olen menossa suihkuun ja ajattelen, kuinka tyytyväinen olen itseeni. Vaikka minulla on vielä hyllyvääkin tässä kehossa, en halua olla pienempi. Omasta mielestäni näytän hyvältä ja se riittää. Minusta itseään pitää rakastaa, ei vihata.”
Lue myös: 6 vinkkiä, joilla Saara laihtui 44 kiloa
Parhaat painonpudotusvinkkini:
- Keskity itseesi!
- Muista rakastaa ja antaa anteeksi itsellesi. Katso itseäsi peiliin ja etsi hyviä puolia.
- Ole sinnikäs ja muista, että jokainen on erilainen eikä kenenkään laihdutus ole samanlainen matka.
- Älä koskaan luota painoindeksiin, se ei kerro totuutta! Se ei kerro, miltä vaatteet näyttävät päälläsi eikä kerro vaakakaan!
- Kun olet tavoitteessa, älä repsahda vaan arvosta työsi määrää. Etsi itsellesi sopiva tapa elää uuden itsesi kanssa.
