Sairaudet

Kuntoutus jatkuu kotona

Säännöllinen liikunta on kaikille tärkeää, se on aina tiedetty. Tutkimustulokset vahvistavat, että tehokas kuntoliikunta ei pahenna reumasairaan niveltulehdusta eikä lisää nivelmuutoksia.

27.6.2006 Terve.fi

Fysioterapeutti Sanna Väättäsen mukaan liikunta lisää hyvinvointireserviä, jota pitäisi kartuttaa nivelreuman ja niveltulehduksen rauhallisessa vaiheessa. Sanna on juuri saanut valmiiksi Reumaliiton Kuntoutumislaitoksessa käytössä olevan kotiohjevihkosen Nivelreuma ja terveysliikunta.

Yleisesti on pelätty fyysisen harjoittelun pahentavan niveltulehdusta entisestään. Nykyiset tutkimukset eivät tue tätä näkemystä.

Pitkällä aikavälillä pelkkä lepo lisää sairauden haittavaikutuksia. Jo suhteellisen lyhytaikainen kuormituksen väheneminen saattaa näkyä lihasvoiman heikkenemisenä.

Säännöllinen fyysinen aktiivisuus puolestaan edistää lihasvoiman ja nivelten liikkuvuuden säilymistä ja saattaa jopa hidastaa nivelmuutosten etenemistä. Nivelrusto sekä niveltä ympäröivät pehmytkudokset, kuten lihakset tarvitsevat säännöllistä kuormitusta säilyäkseen kimmoisina ja toimivina. On myös havaittu, että tulehtuneiden nivelten lukumäärä on vähentynyt säännöllisen liikeharjoittelun aikana.

Tarkoituksenmukainen liikkuminen

Monipuolinen liikunta parantaa tasapainoa, koordinaatio- ja reaktiokykyä, mitkä puolestaan vähentävät merkittävästi esimerkiksi kaatumisriskiä. Liikunta ei kuitenkaan korvaa lääkehoitoa.

Sanna puhuu terveysliikunnan puolesta. Terveysliikunta tarkoittaa liikkumista, joka on kaikille mahdollista ja suositeltavaa. Se edistää terveyttä riippumatta siitä, miksi ja miten sitä toteutetaan.

Terveysliikunta soveltuu hyvin nivelreuman hoitoon. Nivelreuman tyypillisiä oireita ovat tulehduksen aiheuttamat kipu, turvotus, nivelarkuus ja aamujäykkyys. Kivusta huolimatta terveysliikunta on välttämätöntä toimintakyvyn ja omatoimisuuden säilymiselle.

Terveyttä kotitöistä

Maailman terveysjärjestö on laatinut kriteerit terveelliselle liikunnalle. Kriteerien mukaan liikunta edistää terveyttä, jos sitä harrastaa vähintään neljänä päivänä viikossa yhteensä puoli tuntia päivää kohden.

Rehkiminen ei ole tarpeen, mutta liikunnan tulee olla sen verran kuormittavaa että se hengästyttää ja hikoiluttaa. Terveysliikunta voi olla työhön liittyvää fyysistä ponnistelua, vapaa-ajan kuntoliikuntaa tai arjen rytmiin hyvin sopivaa hyötyliikuntaa kuten ruohonleikkuuta, lumenluontia, ripeää imurointia tai puiden pilkkomista. Parin kilometrin bussimatkan töihin voi ainakin muutamana aamuna kävellä.

Moni on todennut olevansa vetreä syksyn tullen, kun on huhkinut ryytimaan tai perennapenkin kimpussa koko kesän. Samalla rentoutuu eivätkä mieltä paina tekemättömät kotityöt. Sannan mukaan useat ovat löytäneet liikunnan aivan uudella tavalla voidessaan tehdä yhtä aikaa jotakin mielekästä. Pitämällä kodin ja pihan kunnossa, pitää samalla omasta kunnostaan huolta.

Fysioterapeutti ohjaa alkuun

Tutkimusten mukaan noin puolet nivelreumaa sairastavista tulee työkyvyttömiksi sairastettuaan keskimäärin 10 vuotta. Nivelreumaa sairastavat käyttävät noin 40 prosenttia tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvistä sairaalapäivistä. Reumaliiton Kuntoutumislaitoksen kuntoutujistakin vajaalla puolella on diagnoosina nivelreuma.

Nivelreumapotilaiden tehokas kuntoutus on tärkeää aloittaa heti sairauden alkuvaiheessa, ettei lihaskunnon ja toimintakyvyn heikkenemistä pääse tapahtumaan.

Fysioterapeutti on valmentajan roolissa, varsinaisen kuntoutumisen hoitaa reumaa sairastava itse. Passiivisella vanuttamisella kasvavat vain terapeutin voimat. Kuntoutuksessa pyritään löytämään kokonaisvaltaisesti toimiva yhdistelmä oikeaoppisen fysio- ja toimintaterapian, täsmälääkityksen, vertaistuen ja tiedon lisäämisen avulla. Vieläpä niin, että uudet tiedot ja opit pysyvät mielessä ja käytössä myös kotona.

Sanna uskoo, että uudet kotiohjeet tukevat kuntoutumisen jatkumista myös jakson jälkeen. Kotiohjeet käydään läpi kuntoutujan kanssa henkilökohtaisesti. Ohjeesta muotoutuu ajan myötä liikkumisen päiväkirja.

Liikunta on lääke

Sannan mielestä motivoituminen liikunnan harrastamiseen vaatii usein asenteiden muutumista. Kyllästymistä ei pidä päästää valloilleen. Liikunta tulee mieltää osaksi arkea, ei erilliseksi "suoritukseksi". Sanna haluaa vielä muistuttaa, että harjoittelua on osattava joustavasti keventää ja tehostaa nivelten tulehdusaktiivisuuden mukaan. Sairauden rauhallisessa vaiheessa kurotaan kiinni tulehdusvaiheissa mahdollisesti menetetty lihaskunto.

Kohtuullisesti rasittava liikunta ei tutkimusten mukaan pahenna sairautta missään vaiheessa. Lieväoireisessa vaiheessa liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa ylläpitää nivelrustojen terveyttä ja vähentää sairauden haittavaikutuksia.

Reumaa sairastava on oman itsensä paras tuntija sekä samalla vastuunkantaja omasta hyvinvoinnistaan. Fyysisen aktiivisuuden säilyttäminen on elinikäinen projekti, ei pelkästään määräaikainen kuntoutumisjakso. Liikunta on lääke ja elämäntapa.

Lähdeaineistoa:

Ilkka Vuoren "Tehokas ja turvallinen terveysliikunta".

UKK-instituutti, 2001.

Arja Häkkisen väitöskirja,

julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health, Jyväskylä 1999

Reuma -lehti

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat