Kauneus ja Terveys

Kuinka saada marttyyriäiti kuriin?

Kuinka saada marttyyriäiti kuriin?
Marttyyriäiti valittaa, arvostelee, syyllistää ja heittäytyy uhriksi. Näin hän kalastelee myötätuntoa, joka ei kuitenkaan koskaan riitä. Miten marttyyri taltutetaan?
Julkaistu: 15.4.2015

Ilon lyttääjä

Nainen, 38: "Äitini on yksineläjä ja minä olen hänen ainoa lapsensa. Asumme eri paikkakunnilla. Hän kiukuttelee kaikesta. Jos viittaan hänen omaan käytökseensä, hän heittäytyy marttyyriksi ja alkaa sääliä itseään.

Äitini ei ole koskaan iloinen puolestani, vaan syyllistää minua asioista, joista nautin. Jos esimerkiksi olemme perheeni kanssa varanneet matkan, emmekä ole ehtineet kertoa siitä hänelle ensimmäisenä, hän nostaa metelin. Hän soittaa vain pilatakseen matkafiilikseni.

Kun kutsun hänet synttäreille, hän vastaa, ettei häntä siellä kukaan kaipaa. Kyläillessä hän saattaa vetäytyä omiin oloihinsa tai jopa suuttua pienille lapsilleni, jos he eivät jaksa leikkiä mumminsa kanssa.

”Ei minua kukaan tarvitse, olen valmis lähtemään täältä maailmasta”, äitini sanoo usein.

Kun joudun puhumaan hänen kanssaan puhelimessa, ahdistun jo etukäteen. En koskaan tiedä, mistä hän seuraavaksi suuttuu.

Olen yrittänyt ymmärtää ja tukea häntä koko elämäni ajan ja vakuuttaa, kuinka tärkeä hän on perheellemme. Joskus olen suuttunut ja uhannut laitaa välit poikki. Haluaisin tietenkin, että lapsillani olisi mummi.

Tämä vie niin paljon voimiani, että olen miettinyt, pitäisikö minun mennä terapiaan – vaikka äidinhän sinne pitäisi mennä! Onko minun sittenkin vain pakko katkaista välit?

Miten toimia marttyyrin kanssa?

Marttyyrin käytös kumpuaa yleensä lapsuuden traumoista. Marttyyriksi heittäytyvää ihmistä on joskus väheksytty, tai häntä ei ole hyväksytty sellaisena kuin hän on. Jatkuva huonommuuden tunne seuraa aikuisenakin.

Huonommuuden tunne näkyy esimerkiksi kateutena ja katkeruutena heitä kohtaan, jotka ovat saaneet sen, mitä häneltä on puuttunut, kertoo perheneuvoja ja erityistason psykoterapeutti Saara Kinnunen.

Marttyyri purkaa pahaa oloaan suuttumalla, mikä hetkellisesti lisää tasapainoa – ”sainpas sanottua”. Syyllistäminen ja itsensä vähättely ovat vallankäyttöä. Marttyyri odottaa vakuuttelua hyvyydestään.

– Traumat ovat kuitenkin niin syvällä, että niitä ei hoideta älyllisellä tasolla. Siksi suostuminen ja sopeutuminen marttyyrin peliin ei muuta asetelmaa. Pian sama toistuu uudelleen.

Yksinäisyys altistaa

Yksinäisyys altistaa marttyyrimäiselle käytökselle. Marttyyri voi olla myös masentunut. Uhkaukset vahingoittaa itseään ovat usein viimeinen vallankäytön ase, kun muut keinot on käytetty. Itsetuhopuheisiin on viisasta reagoida rauhallisesti. 

– Jos äitisi uhkaa hengellään, sano, että asia on niin vakava, että on hälytettävä poliisit.

Marttyyri ei helposti muutu, etenkin jos tottumus on kestänyt koko elämän. Hän itse on tullut käytökselleen sokeaksi.

– Jos taas marttyyriuden piirteet ovat ilmestyneet uutena käytökseen, on vielä toivoa, että keskustelu auttaa.

Aseta rajat marttyyrille

Marttyyrin kanssa elävän on mietittävä, miten pelastaa itsensä. Kannattaa hakea itselleen apua vaikkapa terapiasta.

– Olisi tärkeä oppia asettamaan marttyyrille rajat järjestelmällisesti. Jos suostut vain nielemään hänen käytöksensä, saatat purkaa mielipahasi suuttumuksena. Siitä ei ole marttyyrin kanssa apua.

Vaatii vahvuutta oppia asettamaan rajansa siitä huolimatta, että marttyyri loukkaantuu.

Myös omia syyllisyyden tunteita ja hyväksymistä ja anteeksiantoa käsittelemällä pääsee irtaantumaan marttyyrin aiheuttamasta pahasta olosta.

1 kommentti