Terve.fi

Krapulaisessa elimistössä syntyy syövälle altistavaa ainetta

Krapulaisessa elimistössä syntyy syövälle altistavaa ainetta
Alkoholin hajoamisen seurauksena krapulaisessa elimistössä muhii asetaldehydiä. Se on syöpää aiheuttava aine.
Julkaistu: 23.9.2011

Ehditkö luulla, että krapulassa suurinta harmia tuottaa jäytävä pääkipu, pohjattoman etova olo ja kaikenlainen huonovointisuus? Ihmiselimistön toimintaa havainnoineet tutkijat ovat kuitenkin viime vuosina enenevissä määrin ryhtyneet kantamaan huolta vielä paljon edellisiä ikävämmästä krapulaan liittyvästä seikasta: alkoholin hajoamisen seurauksena krapulaisessa elimistössä muhivasta asetaldehydistä.

Asetaldehydi on karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava aine, jonka merkitystä joidenkin tutkijoiden mukaan yhä väheksytään. Esimerkiksi tutkijat Centre for Addiction and Mental Healthista (CAMH) Kanadasta ja Veterinary Investigation Laboratory Karlsruhesta (CVUA) Saksasta totesivat jo vuonna 2009, että alkoholi on asetaldehydiin yhteydessä olevien syöpien suurin riskitekijä. Aiheesta uutisoi ScienceDaily.

CAMH:n ja CVUA:n tutkijoiden mukaan runsaasti alkoholia käyttävät altistuvat suosituksia suuremmille asetaldehydimäärille pelkästään juomatapojensa takia. Koska myös monet arkiset ruoat ja juomat sisältävät asetaldehydiä, altistumme sille ilman alkoholiakin, mutta tutkijat havaitsivat runsaan alkoholinkäytön lisäävän syöpäkuolemien riskiä erittäin paljon.

Alkoholia kohtuulla käyttävistä 7,6 ihmistä 10 000:sta on vaarassa sairastua syöpään elinaikanaan. Runsaasti juovilla sama suhdeluku on jopa 1/1000. Alkoholin suurkulutukseen yhdistettyjä syöpiä ovat maksasyövän ohella suuontelon, nenänielun sekä paksusuolen syöpä.

Ykkösluokan karsinogeeni

Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syövän tutkimusyksikkö, IARC, on luokitellut alkoholijuomien sisältämän ja alkoholista ruoansulatuskanavassa muodostuvan asetaldehydin I-luokan eli pahimmanlaatuiseksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Koska sen saanti ei rajoitu alkoholiin, on asetaldehydin riskien tutkiminen hankalaa.

Myös kanadalaisen CAMH:n johtava tutkija Jürgen Rehm on myöntänyt tämän kommentoidessaan laitoksensa kahden vuoden takaista tutkimustulosta.

– Vaikka Kanadan terveysviranomainen on tunnustanut asetaldehydin myrkyllisyyden joitain vuosia sitten, on rajoituksia annettu vain asetaldehydin lähteille, hän on selittänyt.

Ongelma on siinä, että tuoreet varoitukset vaikuttavat vasta tämän päivän altistumiseen, kun taas aiemmin, aikana ennen rajoituksia ihmiset ovat voineet altistua asetaldehydille huomattavasti enemmän. Ihmisellä, joka juo runsaasti alkoholia ja joka on aiemmin altistunut suurille määrille asetaldehydiä, suositellut saantirajoitukset saattavat nitistä liitoksistaan.

Kaiken lisäksi tietyn perimän omaavat ihmiset ovat erityisen herkkiä asetaldehydille. Tällaisen perimän omaavia henkilöitä on erityisesti Itä-Aasiassa, kun taas Suomessa kyseiseen asetaldehydin aineenvaihduntaan liittyvä ominaisuus on erittäin harvinainen.

Arvion perusteella normaalipainoisen (70 kg) ihmisen päivittäinen asetaldehydiannos ei saisi ylittää 0,4 milligrammaa. Tällä perusteella yhdenkään alkoholijuoman tai elintarvikkeen, jota käytetään yli desilitra päivittäin, asetaldehydipitoisuus ei saisi ylittää 50 mikromoolia litrassa. Käytännössä asetaldehydin määrä voi joissakin elintarvikkeissa ylittää riskirajat monituhatkertaisesti.

Lähteet: THL, Yle, Evira

Kommentoi »