Yhteinen ruokailuhetki luo yhteisöllisyyttä, ja oppilaiden viihtyvyys kasvaa. Onnistuneen kouluruokailun tärkein mittari on se, että kaikki opiskelijat saadaan lounaan pariin.

Tammikuussa 2017 julkaistu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluruokailusuositus painottaa yhdessä syömisen merkitystä.

Syödään ja opitaan yhdessä -suositus: onnistunut kouluruokailu on

Energiatarve on yksilöllistä

Jokaisen ihmisen energiatarve on yksilöllinen. Ala-asteikäinen lapsi tarvitsee energiaa kasvuun ja kehitykseen, samoin murrosikäinen, jonka pituuskasvu voi olla suurta.

Energiatarpeeseen vaikuttavat monet tekijät, kuten fyysinen aktiivisuus, elimistön koko ja yksilöllinen kulutus. Tytöillä kasvupyrähdys ajoittuu yleensä vuosiin 10–13 ja pojilla 12–15. Kasvupyrähdyksen aikana nuori kasvaa 10–30 senttimetriä ja paino voi lisääntyä 10–20 kiloa.

Kasvava nuori tarvitsee luuston normaaliin kehitykseen erityisesti kalsiumia ja lihaksien kehittymiseen proteiinia.

Suositukset pähkinänkuoressa:

Vanha, tuttu lautasmalli on käytössä

Uusi suositus kannustaa lisäämään kalan, kasvisten, papujen, pähkinöiden ja hedelmien määrää kouluruokailussa.

Vähäkuituinen vilja olisi syytä vaihtaa täysjyvään, voi margariiniin ja öljyihin, punainen liha osittain siipikarjaan.

Kasvisruokavaliota suositellaan eläinproteiinin rinnalle terveellisyyden ja ympäristöystävällisyyden vuoksi.

Myös suolan käyttöä olisi syytä vähentää ja vaihtaa jodioimaton suola jodisuolaksi.

Tärkeää kouluateriaa ei kannata jättää väliin

Lounaan tulisi kouluruokailusuosituksen mukaan sijoittua kello 11–12 välille ja kestää ainakin puoli tuntia.

Kouluateria kattaa kolmanneksen oppilaan päivittäisestä energiansaannista. Koulupäivät kuluttavat oppilailta energiaa, kun uusien asioiden opiskelu kuormittaa aivoja.

Aterian väliin jättäminen saattaa johtaa terveydellisiin ongelmiin, joista yleisin on oppilaiden väsymys. Energiatason ollessa alhainen oppilaan keskittymiskyky voi olla heikko ja oppilas saattaa valita epäterveellisen vaihtoehdon terveellisen sijasta.

Ruokailukäyttäytyminen on kasvattajien vastuulla

Syöminen on osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se on perustarve, johon liittyy psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia tekijöitä.

Lapsi oppii ruokakäyttäytymisen kotoa. Vanhempien arvot, tavat ja asenteet vaikuttavat lapseen, kun hän ottaa esimerkkiä vanhemmistaan.

Koulun henkilökunnallakin on Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuosituksen mukaan merkittävä rooli oppilaan ruokakasvatuksessa, sillä kouluruokailu auttaa lasta ja nuorta tuntemaan eri ruokalajeja, oppimaan käytöstapoja ja syömään säännöllisesti.

Kouluterveydenhuolto vastaa elintapojen ohjauksesta.

Entinen kouluruokailusuositus on vuodelta 2008.

Korjattu 9.6.2017 kouluruokasuositus > kouluruokailusuositus.

Lähde:

Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus 2017