Terve.fi

Elämäntapamuutosten tukeminen tärkeää lasten lihavuuden hoidossa

Elämäntapamuutosten tukeminen tärkeää lasten lihavuuden hoidossa
Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten lihavuus on lisääntynyt Suomessa huolestuttavasti viime vuosikymmeninä.
Julkaistu: 27.6.2006

Ylipainoisten ja lihavien osuus on kaksinkertaistunut 20:ssä vuodessa. Lapsuudessa kertyneet ylikilot ovat huomattava riski myös aikuisiän lihavuudelle eli lapsena lihava on usein lihava myös aikuisena.

Lihomisen ehkäisyyn tähtäävät toimet on aloitettava varhain ja asiaan tulee kiinnittää kotien lisäksi huomiota myös kodin ulkopuolella. Terveelliset ruokailutottumukset ja riittävä liikunta ovat koko perheen yhteinen asia.

Mistä ylikilot kertyvät ja mihin ylipaino johtaa?

Lapsuusiän lihavuus lisää merkittävästi aikuisiän lihavuuden riskiä. Vanhempien lihavuus puolestaan lisää lapsen riskiä tulla ylipainoiseksi. Lihavien lasten terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lasten itsetunto on heikompi kuin normaalipainoisten ikätoveriensa. Lasten lihavuuden hoidolla kohotetaan todennäköisesti heidän elämänlaatuaan.

Milloin lapsi on lihava?

Lapsuusiän ylipainon ja lihavuuden diagnoosi perustuu pituuteen suhteutetun painon eli pituuspainon määrittämiseen. Jos alle kouluikäisen pituuspaino on 10-20% tai kouluikäisen 20-40%, kyseessä on ylipaino. Kun pituuspaino alle kouluikäisellä on yli 20 % ja kouluikäisellä yli 40 %, puhutaan lihavuudesta.

Esimerkiksi 11-vuotias 145 cm pitkä suomalaispoika on keskimäärin 36 kg painoinen. Ylipainon raja hänen pituisellaan on 43 kg, lihavuuden raja 50 kg ja vaikean lihavuuden raja 58 kg.

Painokäyrän muutosten havaitseminen on tärkeää. Pituuskasvun jatkuva hidastuminen ja samanaikainen lihominen voivat viitata sairauteen, esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaan. Sairaus on kuitenkin hyvin harvoin lapsen lihavuuden syynä.

Ongelman ennaltaehkäisy on parasta hoitoa

Lihavuuden ehkäisyn tulee olla mieluummin terveys- kuin painokeskeistä. Lapsia ja perheitä tulee ohjata suositeltaviin ruokailutottumuksiin. Lasten televisionkatselua ja tietokonepelien pelaamista voidaan rajoittaa sopimalla kotona päivittäisistä määristä.

Lasten liikkumista tulee lisätä ja koulujen henkilökunnan ja oppilaiden tietämystä terveyttä edistävistä elämäntavoista on lisättävä. Liikkumisen merkitystä ja terveyttä edistäviä elintapoja korostavien asenteiden vahvistaminen on tärkeää. Koko perhe tulisi ottaa mukaan pitkäjänteisiin elämäntapamuutoksiin

Tavoitteellista ja moniammatillista hoitoa lasta kunnioittaen

Alle 7-vuotialla ei pyritä painon alentamiseen vaan pysyttämiseen ennallaan. Yli 7-vuotiailla ylipainoisilla lapsilla tähdätään vähittäiseen hoikistumiseen kohti normaalipainoa ja lihavilla lapsilla painon pysymiseen ennallaan pituuskasvun jatkuessa. Vasta vaikeasti lihavan lapsen hoidossa tähdätään painon vähentämiseen korkeintaan 1-2 kilolla kuukaudessa.

Lasten lihavuuden hoito perustuu elämäntapamuutoksiin kannustamiseen. Ruokavalio-ohjaus on ylipainon ehkäisyn ja hoidon perusta kaiken ikäisillä lapsilla ja nuorilla. Käyttäytymisterapeuttisilla menetelmillä ja liikunnan lisäämisellä voidaan lisätä ruokavalio-ohjaukseen perustuvan hoidon tehoa.

Lasten lihavuuden seulonta on osa neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon normaalia terveysseurantaa. Lapsuusiän lihavuuden hoito tulee organisoida paikallisesti ja alueellisesti siten, että sen on moniammatillista, tavoitteellista, yksilö- tai ryhmämuotoista, perhekeskeistä ja jatkuvaa toimintaa. Lasten erikoissairaanhoitoa tarvitaan vain epäiltäessä sairautta lihavuuden syynä tai erityisen vaikeiden tapausten hoitamisessa. Lääkehoito tulee kyseeseen lasten lihavuuden hoidossa vain poikkeustilanteissa ja se voidaan toteuttaa vain lihavuuden hoitoon perehtyneen lastentautien erikoislääkärin valvonnassa. Lääkehoito ei korvaa käyttäytymisen muutokseen tähtäävää elämäntapahoitoa.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen lasten lihavuuden hoidoista. Suositus on luettavissa Internetissä osoitteessa www.kaypahoito.fi ja se ilmestyi Aikakauskirja Duodecimin numerossa 18/2005. Sivuilta löytyvät myös kuutisenkymmentä muuta tähän saakka ilmestynyttä Käypä hoito -suositusta, joita laaditaan kansanterveyden kannalta merkittävistä sairauksista.

Suositustyöryhmä: suositustyöryhmän pj, dosentti, ylilääkäri Matti Salo, lastenendokrinologian erikoislääkäri Jorma Komulainen, PsT Susanna Anglé, LT, lihavuustutkija Jarmo Kaukua, FT, ravitsemusterapian lehtori Outi Nuutinen, Ravitsemusterapeutti Tuulikki Vanhapelto, LT, lastentautien erikoislääkäri Riitta Veijola

Lähde: Suomalainen lääkäriseura Duodecim

Kommentoi »