Yhden osan kolesteroliteoriasta kaikki allekirjoittavat: Elimistömme tarvitsee kolesterolia solukalvojen rakennusaineeksi, hormonien ja D-vitamiinien tuotantoon sekä korjaamaan soluissa tapahtuneita vaurioita. Maksa tuottaa kolesterolia, mutta lisäksi saamme sitä ravinnosta.
Jatkosta ollaankin sitten eri mieltä. Virallinen, Lääkäriseura Duodecimin kanta on, että ylimääräinen kolesteroli kertyy vuosikymmenten kuluessa valtimoiden sisäpinnoille pehmeiksi, repeytymisherkiksi plakeiksi.
Tosin ei kaikki, vaan niin sanottu paha LDL-kolesteroli. HDL-kolesteroli on hyvää kolesterolia, ja se kuljettaa kolesterolia kudoksista pois.
Ristiriita vaurion synnystä
Dosentti, filosofian tohtori Jussi Halleenin näkemys eroaa virallisesta.
– Syy verisuonten ahtautumiseen ei ole kolesterolissa, vaan siinä, että suoniin tulee vaurioita, lähinnä hapenpuutteen vuoksi.
Halleen perustaa näkemyksensä tutkimuksiin, joissa huomattiin, että suonen vauriokohtiin tuli hyytymiä. Vaikka tukos sisälsi pahaa LDL-kolesterolia, sen määrällä ei ole Halleenin mukaan suonten ahtautumisen kannalta merkitystä.
Sisätautilääkäri, professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta edustaa virallista näkemystä ja pitää kolesterolia vaurion alkusyynä.
– Suoniin kertynyttä huonoa LDL-kolesterolia voi verrata sormessa olevaan tikkuun. Ellei tikkua oteta pois, sormi tulehtuu. Verisuonessakin kokonaisuus on monen tekijän summa, mutta kun poistetaan tikku eli alennetaan LDL-kolesterolia, vauriota voidaan estää ja korjata.
Lue myös: Siis mitä haittaa kolesterolista on?
Kolesteroli voi vaikuttaa elinikään
Mitä vähemmän veressä on kolesterolia, sitä parempi virallinen kanta toteaa. Siksi kolesterolia pitää alentaa.
– Eikä pidä. Kolesteroliaineenvaihduntaan puuttuminen voi olla vaarallista. Korkea kolesteroli suojaa aivohalvauksilta ja sepelvaltimotaudilta sekä pidentää elinikää. Matala kolesterolitaso vie elinvuosia, Halleen sanoo ja kertoo muutama vuosi sitten julkaistusta norjalaistutkimuksesta.
Tutkimukseen osallistuneiden naisten kuolemanriskiä verrattiin kahdessa ryhmässä. Toisen ryhmän osallistujien kokonaiskolesteroli oli yli 7,0 ja toisen alle 4,9. Ensimmäisen ryhmän riski kuolla kolesterolin takia oli 28 prosenttia pienempi kuin ryhmän, jolla oli alhaisempi kokonaiskolesteroli. Myös sydäntaudin, sydänpysähdyksen ja aivohalvauksen riski vähentyi sitä mukaa kun kolesterolipitoisuus suureni.
– Vastaavia tutkimuksia on tehty maailmalla useita. Niistä ei vain puhuta, Jussi Halleen väittää.
Onko näin, Timo Strandberg?
– Tutkimuksia on tulkittu täysin väärin. Matala kolesteroli ei tapa ihmisiä vaan sen takana oleva sairaus. Iäkkäällä ihmisellä on yleensä useita sairauksia. Esimerkiksi piilevä syöpä ja hauraus–raihnaus-oireyhtymä alentavat kolesterolia, Strandberg vastaa.
Lue myös: 10 hyvää syytä syödä pähkinöitä
Onko huono kolesteroli sittenkään huono?
Omia kolesteroliarvoja ei pidä verrata toisten lukemiin. Kokonaiskolesteroli voi olla korkea, eikä siitä tarvitse menettää yöuniaan.
– Kokonaiskolesterolin sijaan kannattaa kiinnittää huomio huonon LDL-kolesterolin määrään. Mitä suurempi siitä kertova arvo on, sitä enemmän kolesterolia kudoksiin kertyy. Suuri hyvän HDL-kolesterolin arvo voi tasata LDL:n vaikutusta, Timo Strandberg sanoo.
Kolesterolia pidetään riskitekijänä sydän- ja verisuonitauteihin. Sen lisäksi tauteihin vaikuttavat verenpaine, perintötekijät, ylipaino, tupakointi ja kakkostyypin diabetes.
– Jos elämäntavat ovat terveet ja kolesteroli on ainoa riskitekijä, voi se olla vähän korkeampikin. Mutta jos ihmisellä on kaksi riskitekijää, alttius sairastua lisääntyy merkittävästi, ja tällöin korkeaa kolesterolia pyritään alentamaan, Strandberg lisää.
Jussi Halleenia huonon kolesterolin mollaus harmittaa.
– LDL-kolesterolista on tehty väärin paha peikko. Oikeasti se muun muassa suojaa infektioilta.
Lue myös: Pelkäätkö väärää sairautta?
Ruokavaliolla arvot kuriin?
Kolesteroliin vaikutetaan virallisen ohjeen mukaan elintavoilla. Ruokavalion pitäisi sisältää runsaasti kuituja ja vähän tyydyttynyttä rasvaa. Tupakointi pitäisi lopettaa, alkoholin juomista kohtuullistaa ja liikuntaa lisätä.
Jos on muuten terve, elintaparemontin vaikutuksia kolesteroliarvoihin voi odottaa jopa vuoden.
Halleenin mukaan elintapamuutos vaikuttaa kyllä valtimosairauksien riskeihin, mutta hänen mielestään:
– Kolesteroli on tässä tapahtumassa viaton sivustakatsoja, hän huomauttaa.
Lue myös: Nouseeko kolesteroli ruoasta?
Lääkkeiden haitat pelottavat
Lääkäriseura Duodecimin laatima Käypä hoito -suositus ohjeistaa lääkäreitä laskemaan kolesterolia lääkkeillä silloin, kun potilaalla on useita riskitekijöitä. Lääkkeitä määrätään aina, jos henkilöllä on ollut sydän tai aivoinfarkti.
Useimmiten kolesterolia alennetaan statiineilla. Jopa noin 700 000 suomalaisella on statiiniresepti.
Monia ihmetyttää, miksi lääkkeistä huolimatta verenkiertoelinsairaudet ovat silti suomalaisten suurin kuolinsyy. Ovatko lääkkeet tehottomia?
– Ihmiset eivät välttämättä käytä lääkkeitään ja aloittavat niiden käytön liian myöhään. Osa luopuu niistä, koska pelkää haittoja. Jos syy korkeaan kolesteroliin pysyy, statiinilääkityksen tarve on tietysti elinikäinen, Timo Strandberg toteaa.
Statiinit voivat aiheuttaa lihaskipuja ja altistaa kakkostyypin diabetekselle.
Timo Strandbergin mielestä yhteys haitan ja statiinin välillä on monesti epäselvä, sillä vastaavia oireita saadaan aikaan myös lumelääkkeillä.Jussi Halleen on eri mieltä.
– Statiinien riskejä aliarvioidaan, kaikki käyttäjät saavat haittoja. Iäkkäillä ihmisillä lääkkeen vaivoja pidetään normaaleina vanhuuteen liittyvinä oireina. Itse en suosittelisi statiineja kuin vakavan sydän- ja verenkiertoelinhäiriön saaneille, ja heillekin mahdollisimman pienellä annoksella, Jussi Halleen painottaa.
Ketä sitten pitäisi uskoa? Lääkärit toimivat Käypä hoito -suositusten mukaan. Jokainen päättää itse, miten kolesteroliarvoihinsa suhtautuu.
