Terve.fi

Yleistietoa kohdunkaulan syövästä

Yleistietoa kohdunkaulan syövästä

Kohdunkaulan syöpä voidaan usein todeta Papa-näytteen avulla. Kohdunkaulan syöpää todetaan Suomessa n. 150-175 tapausta vuosittain.
Teksti Jussipekka Marttila
Mainos

Kohdunkaulan pintaa verhoaa limakalvo. Valtaosa (60 - 75 %) kohdunkaulan syövistä on lähtöisin limakalvon pintaa päällystävästä kerroksesta. Näitä kutsutaan levyepiteelisyöviksi ja niillä on selkeä esivaihe, joka voidaan löytää kohdunkaulasta otetun papa-näytteen avulla. Toinen syöpätyyppi, adenokarsinooma, on selvästi harvinaisempi (25 - 40 %). Se on lähtöisin kohdunkaulakanavan rauhassoluista, ja se näkyy Papa-näytteessä vain osalla potilaista.

Todelliseksi syöväksi kehittynyt kohdunkaulan syöpä voi levitä ympäristöön kolmella tavalla. Se voi kasvaa paikallisesti emättimeen, kohdunkaulan yläosaan ja kohtuonteloon. Se saattaa myös levitä imusuonien kautta emättimen ja kohdun vieressä oleviin kudoksiin tai lantion alueen imusolmukkeisiin. Joskus se leviää verisuonten kautta.

Lue kohdunkaulan syövän oireista.

Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) aiheuttama infektio sukupuolielinten alueella on merkittävin kohdunkaulan syövän riskitekijä. On ilmeisesti niin, että syöpää ei juuri koskaan synny ilman HPV-infektion läsnäoloa. Kuitenkin vain muutamalle prosentille naisista, joilla on infektio, kehittyy epiteelisolujen dysplasiaa (syövän esiaste) ja heistä vain pienelle osalle syöpä. Suurin osa HPV-infektioista paranee muutamassa vuodessa itsestään.

Muita riskitekijöitä, jotka voivat altistaa kohdunkaulan syövän kehittymiselle:

  • varhain aloitettu sukupuolielämä
  • seksikumppaneiden suuri määrä
  • tupakointi
  • ylipaino/metabolinen oireyhtymä
  • PAPA-seulontojen välttäminen
  • immuunipuutos

Kohdunkaulan syövän seuranta

Potilaat, joilla on kohdunkaulassa solumuutoksia, käyvät yleensä 6 kk välein kontrolleissa naistentautien poliklinikalla noin 1 - 2 vuoden ajan. Sitten seuranta jatkuu kerran vuodessa terveyskeskuksessa. Kohdunkaulan syöpään sairastuneita seurataan ensimmäisten 3 - 5 vuoden ajan erikoissairaanhoidossa. Tämän jälkeen kontrollikäynnit jatkuvat kerran vuodessa avoterveydenhuollossa.

Lue lisäksi kohdunkaulan syövän hoidosta.

Kohdunkaulan syövän periytyvyys

Tällä hetkellä ei ole viitettä siitä, että kohdunkaulan syöpä olisi perinnöllinen sairaus.

Kohdunkaulan syövän yleisyys

Vuosittain Suomessa todetaan 150-175 uutta tapausta; maailmalla yleisin gynekologinen syöpä. Suurin ilmaantuvuus on 60-70-vuotiailla, mutta invasiivista kohdunkaulan syöpää on löydetty myös 30-35-vuotiailta naisilta. Gynekologisia syöpäkasvaimia esiintyy kaikissa ikäryhmissä.

Kohdunkaulan syövän ennuste

Sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua noin 90 %, jos syöpä sijaitsee vain kohdunkaulassa (levinneisyysaste I). Jos syöpä on levinnyt kohdunkaulan ulkopuolelle, mutta ei lantion sivuseinämään tai emättimen alakolmannekseen asti (levinneisyysaste II), niin elossa on noin 65-70 %. Jos tauti on puolestaan levinnyt emättimen alakolmannekseen tai lantion sivuseinämiin (levinneisyysaste III), niin elossa on viiden vuoden kuluttua noin 20-30 %.

Lähteet:

Gynekologiset syövät, Syöpätaudit, Kustannus Oy Duodecim 2013.

Heinonen P. K. Gynekologiset syövät, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

ICD-10:

C53 Kohdunkaulan syöpä

Julkaistu: 14.8.2006