Kipuja? Anatomian tietämys auttaa ymmärtämään

Anatomia tietämys auttaa ymmärtämään optimaalisen työasennon taustaa ja osaamisesta on hyötyä myös liikkeitä ja liikuntaa analysoitaessakin.

Liikuntakoneisto ja sitä liikuttavat järjestelmät 

Kehosi tarvitsee toimiakseen happea ja energiaa. Niiden perille toimittamiseen on rakennettu hengitys- ja verenkierto- sekä ruoansulatusjärjestelmä. Ruoansulatuskoneisto pilkkoo aterian, muuttaa sen energiaksi ja rakennusaineiksi sekä poistaa kaiken tarpeettoman elimistöstä. Hengittäessäsi happea siirtyy keuhkojen kautta verenkiertoon, jossa sitä tarvitaan ravinteiden muuntamiseen energiaksi. Samalla muodostunut hiilidioksidi poistetaan kehosta uloshengityksen avulla.

Koko koneiston toimintaa ylläpitää Sinun moottorisi eli sydämesi. Se pumppaa juuri tarpeenmukaisella tahdilla hapekasta verta valtimoiden kautta työskenteleville lihaksille ja kuljettaa liikkuessa syntyneet kuona-aineet pois kehosta. Verenkiertojärjestelmä ylläpitää myös kehon sopivaa lämpötilaa ja liallinen lämpö hikoillaan ihmisen suurimman elimen, ihon kautta pois kehosta.

Yli kahden sadan luun muodostama tukiranka on liitoksissa toisiinsa nivelten ja luuliitosten välityksellä. Nivelet mahdollistavat liikkumisen tehdessään tukirangasta toiminnallisen vipuvarsijärjestelmän. Tukirankaa liikuttavat lihakset, jotka liittyvät jänteillä kiinni luihin. Lihas saa käskynsä aivojen välittäminä liikehermoilta, kun taas tuntohermot viestittävät keholle tietoja aisteilta ja välittävät ne takaisin aivoille.

Keskitymme kirjassa ennen kaikkea tukirangan sekä poikkijuovaisten (tahdonalaisesti supistuvien) lihasten tarkasteluun. Lihasten kuntoon ja huoltamiseen panostamalla voimme säästää ja suojata tukirankaa ja -rakenteita turhalta kuormitukselta.

Lihas ja Jänne 

Lihaksen erikoisominaisuutena on sen supistumiskyky. Lihaksen supistuminen saa aikaan liikettä nivelessä, jonka lihas jänteellään ylittää. Supistuessaan lihaksen osaset (aktiini ja myosiini filamentit) liukuvat toistensa lomaan. Lihaksen supistumistavoista on syytä määritellä staattinen eli paikallaan pitävä ja dynaaminen, liikettä aikaansaava lihastyö.

Dynaaminen lihastyö tarkoittaa lihaksen vuoroittaista supistumista ja rentoutumista. Tällöin lihaksen verenkierto on tehokasta ja se toimii hyvin. Verenkierto tuo lihakseen energiaa ja ravintoaineita sekä kuljettaa lihastyön seurauksena syntyneet kuonat pois. Näin lihas pystyy työskentelemään moitteettomasti ja elinvoimaisena. Tällainen lihastyötapa itse asiassa tehostaa verenkiertoa ja auttaa moottoriamme (sydäntä) verenkierron ylläpidossa lihaspumppu-mekanismilla.

Staattista lihastyötä ei jaeta kahteen vaiheeseen, vaan siitä puuttuu tuo elintärkeä rentoutumis- eli lepovaihe. Jäljelle siis jää vain supistumisvaihe. Jo pienempikin jatkuva staattinen lihastyö riittää heikentämään verenkiertoa lihaksissa, jolloin kuona-aineet (maitohapot), joita syntyy lihastyössä eivät poistukaan, vaan jäävät lihakseen. Kuona-aineet ovat happamia, jolloin niiden kertyminen aiheuttaa lihaksen happamoitumista. Tämä heikentää lihaksen suorituskykyä, jolloin entisen kuorman ylläpitäminen vaatii enemmän lihastyötä, mikä taas merkitsee enemmän syntynyttä kuona-ainetta… Staattinen työskentely kaipaa siis vastapainoksi dynaamista liikettä ja liikuntaa vapaa-ajalla.

Energiaa lihastyöhön voidaan muodostaa hapen avulla tai ilman. Hapen avulla muodostettu energia ei tuota kuona-aineita kovinkaan paljon, mutta ilman happea muodostettu energia taas tuottaa sitäkin runsaammin. Esimerkiksi staattisessa työssä lihaksen verenkierron heikentyessä muodostuva kuona-aine alkaa kertyä lihakseen, koska verenkierto on riittämätön hapen avulla tapahtuvaan energian muodostukseen sekä riittämätön kuljettamaan kuona-aineet pois. Kuona-aineiden (maitohapon) kertyessä lihakseen, se alkaa väsyä aikaisempaa nopeammin, aikaisempaa kevyempikin työ väsyttää jo lihaksen ja kuona-aineet saattavat aiheuttaa jopa lihaksen tulehtumisen. Mitä kovatehoisempaa liikuntaa harrastetaan, sitä enemmän kuona-aineita se kerryttää elimistöön. Matalatehoisen liikunnan vaikutuksesta kuona-aineet kyetään poistamaan kehosta.

Nivelside 

Nivelside on nimensä mukaisesti nivelen tukirakenne. Nivelside toimii nivelessä liikkeen rajoittajana. Perinteisesti nivelsiteen rooli mielletään tällaiseksi, mutta nykytutkimuksen valossa sillä on merkittävä rooli myös asennon hallinnassa. Nivelsiteiden on todettu sisältävän sen venymisastetta rekisteröiviä hermopäätteitä. Tätä ajatusta vasten nivelsiteen merkitys muuttuu huomattavasti aktiivisemmaksi.

Kuten tiedämme, elimistö mukautuu vallitseviin tilanteisiin ja vaatimuksiin. Ilman kuormitusta tai liian suuren kuormituksen kohteena olevat kudokset heikkenevät ja jo melko pienet mekaaniset voimat voivat johtaa vaurioon. Nivelside ei tee tässä asiassa poikkeusta. Jos nivelside on riittävän pitkään ja usein venyneenä, tai jos siihen kohdistuu voimakas kertaluonteinen voimakas venytys, mukautuu se tilanteeseen pidentymällä.

Moni meistä on joskus pyöräyttänyt nilkkansa ympäri, jolloin nivelsiteet ovat venähtäneet tai jopa revähtäneet (osittainen repeämä). Nilkka saattaa tällaisessa tapauksessa jäädä väljäksi, jolloin nivelsiteet pidentyvät pysyvästi, sallien suuremman liikkeen niveleen kuin ennen vammaa. Usein kuulee kerrottavan myös että kerran venähdettyään nilkka venähtää aina uudestaan ja uudestaan. Tämä voi johtua siitä että vamman jälkeen nivelsiteeseen muodostunut korvaava arpikudos ei olekaan muodostunut yhtä vahvaksi ja tukevaksi kuin alkuperäinen nivelside.

Rauhallisempi, pidempikestoinen ylivenyminen johtaa niin sanottuun creep-ilmiön, joka tarkoittaa nivelsiteen venymistä yli sen kestokyvyn. Ylipitkän venymisen seurauksena nivelside ei enää palaudukaan alkuperäiseen mittaansa vaan jää pidemmäksi. Karkeasti tätä voisi verrata kuminauhaan, joka on erittäin pitkään venytyksessä ja sen rakenne rikkoutuu sen verran, ettei se palaudukaan alkuperäiseen pituuteensa kun venytys lopetetaan.

Kyseinen ilmiö ei todennäköisesti tapahdu aivan huomaamattamme. Lysähtäneessä asennossa, alaselkä pyöreänä istuessamme, alkaa alaselässämme tuntua epämukavaa jomotusta. Jos tuntemus häviää alaselän ojentamisen jälkeen, saattaa kyseessä olla nimenomaan jonkin selän takaosan kudoksen, esimerkiksi nivelsiteen ylivenyminen.

Nivelkapseli 

Nivelkapseli muodostaa nimensä mukaisesti kapselin nivelen ympärille. Se rakentuu samankaltaisesta sidekudoksesta kuin nivelsiteetkin. Nivelkapselin sisällä on sen sisäosan erittämää nivelnestettä, joka toimii nivelen voiteluaineena ja tekee nivelistä kitkattomia. Kitkaa on noin kymmenesosa siitä, mihin päästään tekniikan avulla (esim. tekonivel).

Selkärangassa nivelkapseli ympäröi fasettiniveliä ja rintarangassa kylkiluiden niveliä, joilla ne niveltyvät selkärankaan. Nivelkapseli on oleellinen osa asennon hallintaa, sillä sekin toimii informaation välittäjänä aivojen määrittäessä asentoamme ja liikkeitämme. Häiriö esimerkiksi fasettinivelessä aiheuttaa virheinformaatiota sekä usein pitkittyessään myös nivelkapselin ärtymisen ja jopa turvotuksen.