Terve.fi

Yleistietoa kihdistä


Mikä on kihti ja mikä sen aiheuttaa? Voiko kihdistä päästä eroon?
Teksti Toimitus

Kihti on virtsahapon eli uraatin metaboliaan liittyvä sairaus, jossa veren uraattipitoisuus on kohonnut. Kihdin helpoimmin todettava oire on erittäin kivulias yksittäisen nivelen äkillinen tulehdus. Useimmiten tulehtuva nivel on isonvarpaan tyvinivel. Muina oireina esiintyy mm. pitkäaikaista niveltulehdusta, munuaisvaivoja sekä virtsakiviä. Kihtiä esiintyy eniten miehillä (80–90 % potilaista), yleisemmin yli 60-vuotiailla. Kihti on harvinaista alle 25-vuotiailla miehillä ja naisilla ennen menopaussia.

Kihdin aiheuttaja

Kihdin aiheuttaja on elimistön kohonnut uraattipitoisuus. Se voi syntyä kahdella tavalla: joko uraattia syntyy elimistössä liikaa tai sitä erittyy, lähinnä munuaisten kautta, liian vähän pois elimistöstä. Jos uraatin pitoisuus kudoksissa nousee riittävän korkeaksi, se ei enää pysy liukoisessa muodossa vaan kiteytyy. Mitä viileämmistä olosuhteista on kysymys, sitä herkemmin tämä tapahtuu. Niinpä kohonneet uraattipitoisuudet johtavat kiteytymiseen ensisijaisesti raajojen nivelissä, jotka ovat selvästi viileämmissä oloissa kuin esim. lonkkanivel. Kiteiden muodostuminen aiheuttaa niveleen voimakkaan tulehdusreaktion ja kliiniset oireet.

Perinnöllisiä syitä kohonneeseen uraattipitoisuuteen tunnetaan jonkin verran. Näiden taustalla on todettu olevan entsyymien toimintahäiriöitä tai muita geneettisiä ongelmia, kuten mutaatioita uraatinkuljettajamolekyylejä koodaavissa geeneissä. Suurin osa synnynnäisistä tekijöistä vaikuttaa uraatin erittymiseen virtsaan.

Uraattipitoisuus voi kohota erilaisten aineenvaihduntahäiriöiden seurauksena. Esimerkiksi mikä tahansa munuaisten vajaatoimintaan johtanut tila voi aiheuttaa kihtiä, sillä uraatin erittyminen on tällöin yleensä vaikeutunut. Kihdin yleistyminen iän myötä johtuu sydän- ja verisuonitaudeista. Ravinnosta voidaan saada liikaa uraattia esimerkiksi runsaasti puriineja sisältävistä ruoka-aineista. Näitä ovat esimerkiksi sisäelimet ja pikkukalat. Ylipaino lisää riskiä sairastua kihtiin. Alkoholi vaikuttaa uraatin tuotantoa lisäämällä: kahden alkoholiannoksen nauttiminen päivittäin voi jopa kaksinkertaistaa kihtikohtauksen esiintyvyyttä. Lääkkeistä uraattipitoisuuden kasvua voivat aiheuttaa esimerkiksi nesteenpoistolääkkeet eli diureetit, jotka vähentävät uraatin erittymistä virtsaan.

Kihdin seuranta

Kihtipotilailla on usein muitakin sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia ja munuaissairauksia, jotka voivat vaatia seurantaa. Kihti itsessään, jos se pysyy rauhallisena, ei välttämättä vaadi erityisempää seurantaa. Seuranta on kuitenkin tarpeen, mikäli potilaalla aloitetaan hyperurikemialääkitys. Lääkkeen aloituksesta ensimmäinen kontrolli suoritetaan 2–3 kuukauden kuluttua, jonka jälkeen kontrollit suoritetaan 6–12 kuukauden välein. Seurantaa suoritetaan myös, jos kihti ei tahdo pysyä kurissa.

Lisätietoa kihdin hoidosta.

Kihdin periytyvyys

Geneettisillä tekijöillä tiedetään olevan tekemistä kihdin kanssa. Tunnetaan harvinaisia sairauksia, joissa tietyt geenimuutokset voivat johtaa huomattavan korkeisiin uraattipitoisuuksiin sekä kihtiin. Usein kuitenkin perinnölliset tekijät ovat ns. altistavina tekijöinä ja jokin muu tekijä lopullisesti nostaa uraattipitoisuuden sille tasolle, että kihti tulee esiin.

Kihdin yleisyys

Länsimaissa kihdin esiintyvyys on noin 1–2 prosenttia. Kihtiä sairastavat pääasiallisesti aikuiset miehet, noin 80–90% potilaista. Kihtiä esiintyy yleisemmin yli 60-vuotiailla. Kihti on harvinaista alle 25-vuotiailla miehillä ja naisilla ennen menopaussia.

Kihdin ennuste

Hoidettuna kihdistä ei yleensä ole erityisempää haittaa arkipäivän toiminnoille tai terveydelle. Hoitamattomana ja kroonistuneena tila voi kuitenkin johtaa tulehtuneiden nivelten tuhoutumiseen sekä vakaviinkin munuaissairauksiin.

Lähteet:

Julkunen H & Konttinen YT. Kihdin muuttuva kuva. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 126(12):1477-85. 2010.

Julkunen H. Kihti ja valekihti. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Kihti – pikatietoa (2012). Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 128(18):1895. 2012.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Lihavuus (aikuiset): Käypä hoito-suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2013.

Mustajoki P. Tietoa potilaalle: Kihti, Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuma: Käypä hoito-suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2015.

Ruskoaho H ym. (toim.). Farmakologia ja toksikologia. Kustannus Oy Duodecim 2014.

Salt M ym. (toim.). Jalkaterveys. Kustannus Oy Duodecim 2016.

ICD-10:

M10 Kihti

M10.0 Idiopaattinen kihti

M10.1 Lyijykihti

M10.2 Lääkeainekihti

M10.3 Munuaisten vajaatoimintaan liittyvä kihti

M10.4 Muu sekundaarinen kihti

M10.9 Määrittämätön kihti

M14.0 Entsyyminpuutoksen tai muun perinnöllisen sairauden aiheuttama nivelkihti

Julkaistu: 13.4.2018