Keskosvanhemmaksi synnytään yleensä valmistautumatta

Tilanne on hämmentävä ja pelottava. Vanhemmat ovat harvoin edes tulleetajatelleeksi, että raskaudessa voisi tulla ongelmia. Myös neuvolat kertovatongelmien syistä ja seurauksista hämmästyttävän vähän. Sairaalan osastollasaatetaan olla hyvinkin epäselviä lausunnoissa tulevan suhteen, koska tilanneei ehkä ole selvä lääkäreillekään. On paljon “odottelua, seurantaa jaodottelua”. Yhtäkkiä tilanne muuttuukin: vauva lähtee syntymäänpidättelyistä huolimatta tai päädytään esim. kiireelliseen sektioon. Vanhempienajatukset ja tunteet eivät pysy mukana tapahtumien vyöryessä eteenpäin.

Kun vauva sitten syntyyja ensitieto vauvasta ja hänen tilastaan annetaan, ovat vanhemmat useinsyystäkin peloissaan. Eihän tällaiseen tilanteeseen voinut mitenkäänvalmistautua. Vaikka vauvan tila olisi vakaa, ei se poista vanhempien huolta.Reaktiot ja tunteet ovat voimakkaita myös fyysisesti. Ei ole ihme, josvanhemmat uupuvat. Läheisten voi olla vaikea ymmärtää vanhempien käytöstä tai sitä,etteivät he ehkä halua vielä puhua asiasta tai vauvan tilasta. Tunteetvaihtelevat surusta epätoivoon, ilonpilkahduksista suuttumukseen ja vihaan.Vanhemmat pelkäävät lapsen terveyden ja jopa elämän puolesta. Äiti suree useinmyös kesken jäänyttä raskauttaan. Isä voi olla päivät työssä, mutta illallatunteet ja huoli saattavat tulla erittäin voimakkaina. Sen lisäksi, ettävanhemmat taistelevat oman jaksamisensa ja tunteidensa kanssa, heidän olisijaksettava antaa voimaa ja rakkautta isommille lapsille sekä usein lohduteltavaisovanhempia ja huolestuneita sukulaisia tai ystäviä. Moni onkin ratkaissutasian ja vähentänyt omaa stressiään niin, että perhe on perustanut läheistenluettavaksi nettiblogin, jossa he “raportoivat” vauvan ja omat kuulumiset.

Joskus vanhemmatkäyttäytyvät ulkopuolisille päin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Näin hesuojaavat itseään ja pitävät itsensä “kasassa”. Joskus tähän liittyy tunteidenja tapahtumien kieltäminen. Elämä voi olla liian rankkaa kohdattavaksi.Vanhemmilla voi myös olla niin kovat paineet, etteivät he käytännössä pystyvastaanottamaan tietoa lapsestaan ja hänen tilastaan. Tässä sekasortoisessashokkivaiheessa voi mennä useampi päiväkin.

Keskosuus koetteleeparisuhdetta ja sisaruksia. Valtaosa hoidosta on yleensä äidin harteilla,vaikka usein isät ottavat ehkä keskivertoa enemmän osaa lapsen hoitoon.Sisarukset reagoivat keskosuuteen yksilöllisesti riippuen lapsen iästäkin; onmustasukkaisuutta, lievää masennusta ja hyvin suurtakin huolta uudesta pienestäperheenjäsenestä. Sisarusten saattaa olla vaikea ymmärtää, miksi vanhemmat ovatniin paljon poissa (tehohoitojakso) tai miksi uusi vauva ei tule kotiin. Ja kunvauva vihdoin kotiutuu, se tarvitseekin ehkä säännöllistä lääkitystä jaerityishoitoa. Keskosuus on kriisi koko perheelle. Se vaikuttaa myös perheensuhteisiin muihin läheisiin, ystäviin ja tuttaviin.

Vauvan kotiutuminen onodotettu vaihe. Valtavan ilon rinnalla on myös pelko ja huoli – pärjäämmekö?Kasvaako vauva varmasti, osaanko tehdä kaikki hoitotoimenpiteet oikein? Mistäkysyn neuvoa? Usein takana on viikkojen, jopa kuukausien sairaalahoitojakso, javanhemmat ovat sekä fyysisesti että henkisesti hyvin väsyneitä. Kotiin saattaatulla hyvinkin vaativa vauva. Keskosvauvan vanhempien on hyvä jakaa kokemuksiaanmuiden saman kokeneiden kanssa, sillä vertaistuki on uskomaton voima. Ongelmatimetyksessä, syömisissä tai vauvan hoidossa tuntuvat pienenevän, kun kuulee,että muillakin on samanlaisia kokemuksia.

Keskosenkehitysseurannoissa seurataan mm. vauvan kasvua ja kehitystä. Tämä helpottaajonkin verran vanhempien huolta. Monet asiat ovat kuitenkin keskosvauvan kanssasamanlaisia kuin täysiaikaisenkin: vauva valvottaa, imetys ei suju, vauvalla onvatsavaivoja, vauvan viesteistä ei saa heti selvää. Luottamus omaanvanhemmuuteen kasvaa vähitellen. Kun vauva kypsyy, kypsyvät vanhemmatkin vanhemmuuteen.Kaikilla keskosena syntyneillä kehitysseurantoja ei ole. Lääkäri päättääyksilöllisesti seurannan määrän. Silloin on hyvä kääntyä neuvolan puoleenuseammin, ongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin.

Keskosen hoito voivaatia varsinkin muutamana ensimmäisenä vuotena perheeltä rutkasti voimavaroja.Monilla keskosilla on hankaluuksia syömiseen ja ravitsemukseen liittyvienasioiden kanssa. Päivittäinen, jopa vuosia kestävä keuhkolääkitys, sosiaalistaelämää rajoittava infektioherkkyys tai fysio-, puhe- tai toimintaterapiakäynnitvoivat kuormittaa perhettä varsin paljon.

Henkinen tervehtyminensaattaa kestää kauan. Mieleen palaavat yhä uudelleen keskoslapsen syntymää edeltänytaika, syntymä ja tämänhetkinen tilanne – vielä vuosienkin kuluttua.Itsesyytökset tai syyn hakeminen itsensä ulkopuolelta vaihtelevat. Vähitellenihminen alkaa hyväksyä tapahtuneen. Keskosuus ei ole enää mielessä päivittäin,mutta ei ehkä täysin pääty koskaan, sillä tapahtunut kriisi jää osaksi ihmisenelämänhistoriaa. Vuosienkin päästä saattaa jokin asia palauttaa kipeät muistotmieleen. Jokainen vanhempi elää keskosuuden omaan tahtiinsa, omalla tavallaan.

Joskus taakka kasvaaliian suureksi yksin selvitä. Jos huoli vauvasta tai oma väsymys alkaa tullasuuremmaksi kuin vauvan antama ilo, voivat vanhemmat miettiä, pitäisikö heidänjutella jaksamisestaan esim. tukihenkilön, neuvolan terveydenhoitajan tai esim.vauvaperhetyöntekijän kanssa. Perheeseen on mahdollista saada ulkopuolista apuamm. terveydenhuollon tai sosiaalitoimen palveluina. Esim. keskosvauvanmahdollinen infektioherkkyys voi eristää perheen sosiaalisesti ja aiheuttaavälillisesti väsymystä.

Keskosuus on ohimenevä vaihe lapsen elämässä,vaikka me vanhemmat emme sitä voisikaan koskaan unohtaa. Keskosvauvoista kasvaatyttöjä ja poikia. Moni lapsi selviää keskosuudesta ilman mitään merkkejä,toisille jää jotain muistoksi vaikeasta alusta. He ovat kuitenkin ihantavallisia lapsia; tuovat iloa ja huolta vanhemmilleen kuin kuka tahansa lapsi.Vanhempien on hyvä myös irrottautua keskosuudesta, kun ovat siihen valmiita.Vaikka keskosuus jättäisikin jälkeensä esim. cp-vamman tai neurologisenongelman, on jaksettava uskoa siihen, että elämä kantaa myös tätä lasta.

Keskosvanhempienyhdistys pyrkii tukemaan vanhempia, jotta he jaksavat arjessa paremmin. Tietoaja tukea perheet saavat yhdistyksen internet-sivuilta, perheiden yhteisissätapahtumissa, vanhemmille järjestetyissä keskustelu- ja teemailloissa sekäkeskoslapsille ja -perheille järjestetyn toiminnan kautta.Internet-sivustollamme on erittäin aktiivinen ja asiallinen keskustelupalsta,joka tarjoaa eri puolilla Suomea asuville keskosvanhemmille vertaistukea,kokemuksia ja tietoa. (www.kevyt.net/keskustelu)

Yhdistyksemme jäsenenäolet osa keskoslasten perheiden verkkoa ja mukana tekemässä parempaa huomistakeskosille ja heidän perheilleen!

Teksti: Sari Vuoristo,Keskosvanhempien yhdistys Kevyt

Lähde: Kevyt pienokainen- tietoa keskosesta vanhemmille

Tukeakeskosvanhemmuuteen tarjoaa http://www.kevyt.net/ ja yhdistyksen keskustelupalsta http://www.kevyt.net/keskustelu/