Keitetäänkö kahvit?

Kahvi on paitsi viisaiden, myös energisten ja hyvinvoivien juoma. Kahvia on tutkittu paljon, eikä ihme, sillä kahvimarjoista paahdettua juomaa on valmistettu aina 1200-luvulta saakka.

Kun kahvitutkimuksia lukee, kahvihammasta alkaa todella kolottaa. Tämähän on oikea terveys­juoma.

Ensinnäkin kahvin kofeiini edistää tutkitusti valppautta ja tarkkaavaisuutta. Se nostaa myös mielialaa: Toistuvat, noin neljän tunnin välein saatavat 75 milligramman kofeiiniannokset voivat parantaa mielialaa päivän ­aikana. 75 milligrammaa kahvia vastaa yhtä kuppia. Selkein mielialaa nostattava vaikutus syntyy säännöllisesti kahvia nauttiville.

Toisaalta kovin suuret kahvimäärät voivat lisätä jännittyneisyyttä, ahdistusta, hermostuneisuutta ja levottomuuta.

– Ei ole mitään suositusta siitä, paljonko kahvia kannattaa juoda päivässä. Tutkimusten mukaan pitkäaikaiset terveyshyödyt vain voimistuvat mitä enemmän kahvia juo. Kahvia voi juoda jopa viidestä kuuteen kuppia päivässä, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pekka Jousilahti.

Kofeiini vaikuttaa myönteisesti kahdesta kolmeen kuppiin päivässä, tämän jälkeen sillä ei ole vaikutusta.

– Kahvia kannattaa juoda sen verran kuin tuntuu henkilökohtaisesti hyvältä. En nyt ehkä suositte­lisi­ sitä ihan vain terveysvaikutuksen takia juomaan, sanoo Jousilahti.

Hyvät pitkäaikaisvaikutukset

Alustavat tutkimukset kertovat, että elinikäinen, säännöllinen ja kohtuullinen kahvin juominen voi suojata Alzheimerin ja Parkinsonin taudeilta ja vähentää aivohalvauksen riskiä. Kahvinjuominen saattaa pienentää myös maksasyövän riskiä.

Tutkimusten mukaan se vähentää ilmeisesti myös kakkostyypin diabetesriskiä. Vuonna 2010 tehdyssä suomalaisessa tutkimuksessa testattiin kahvinjuonnin lisäämisen vaikutusta lihavilla vapaaehtoisilla. Tulos vaikutti siltä, että kahvinjuonti vaikuttaa suotuisasti piileviin markkereihin, jotka ovat kakkostyypin diabeteksen riskitekijöitä. Vaikutusmekanismia ei kuitenkaan ole tutkittu loppuun saakka.

– Suomessa on helppo tutkia kahvin juomista, ­sillä täällä nautitaan paljon kahvia ja suomalaisista löytyy paljon tilastoitua tietoa, Jousilahti sanoo.

Aiemmin kahvilla on ollut epäterveellinen maine, mutta ei ole mitään tutkimustietoa siitä, että siitä aiheutuisi pitkäaikaisia terveyshaittoja.

– Joillekuille kahvi aiheuttaa vatsaoireita, närästystä tai unettomuutta, ja siksi kahvi ei sovikaan kaikille.

Kahvissa on rasva-aineita, jotka nostavat kolesterolia. Tosin tätä haittaa ei ole suodatinkahvissa, sillä paperi filtteröi rasvan pois.

– Pannukahvissa rasva ei suodatu, ja siksi sitä ei suositellakaan juomaan päivittäin.

Onko kahvi urheilujuoma?

Kofeiini parantaa tutkimusten mukaan sekä suorituskykyä sekä lyhytkestoisessa että pitkäkestoisessa liikunnassa. Se vaikuttaa todennäköisesti adenosiinireseptoreiden salpaajana aivoissa. Tämä aineenvaihduntareitti lisää adrenaliinia veressä, mikä puolestaan kiihdyttää energiantuotantoa ja parantaa veren virtausta lihaksiin ja sydämeen.

– En sanoisi, että kahvi on mikään urheilujuoma. Jos urheilija tykkää juoda kahvia, niin omien tottumusten mukaan sitä voi juoda, Jousilahti sanoo.

Hän ei siis suosittelisi maratoonarille erityistä kahvitankkausta ennen suoritusta, tosin ei sitä kieltäisikään.

Entä onko sillä väliä, juoko vähän paahdettua eli vaaleaa kahvia vai pitkään paahdettua eli tummaa kahvia? Kahvimarjoissa on antioksidantteja eli

aineita, jotka estävät elimistön hapettumisreaktioita, jotka liittyvät vanhenemiseen. Antioksidantteja on myös esimerkiksi vihanneksissa ja hedelmissä. Maalaisjärki sanoo, että antioksidantteja olisi enemmän jäljellä vähän aikaa paahdetuissa pavuissa eli vaaleassa kahvissa.

– Ei ole osoitettu, että tumma- tai vaaleapaahtoisen kahvin terveellisyydellä olisi isoja eroja, Jousilahti sanoo.

Ekokahvi kaunistaa

Kaffa Roasteryn toimitusjohtaja Svante Hampf on omistanut uransa laadukkaan kahvin metsästämiselle.

– Laadukas kahvi tulee viljelijältä, joka pystyy kasvattamaan sitä vuodesta toiseen kestävästi, hän tiivistää.

Tämä tarkoittaa sitä, että kahvia viljellään luomusti ja ympäristöä silmällä pitäen. Esimerkiksi niin, että kahvipensaiden ympärillä kasvaa puita, jotka sitovat maaperää ja joissa linnut pystyvät pesimään. Niin sanotut kahvin alkulajikkeet viihtyvät varjossa eli ne tarvitsevat puita ympärilleen. Ihmisen pitkälle jalostamat kahvit taas pärjäävät suorassa auringonpaisteessa.

Hampfin mukaan parhaimmat kahvit poimitaan käsin, jolloin kahvin joukkoon ei sekoitu raakoja tai ylikypsiä papuja, joita taas koneellisesti poimitussa kahvissa saattaa olla. Paras kahvi kasvaa usein paikoissa, joihin koneilla ei edes pääse. Tällaiset kahvisadot ovat pienempiä kuin tasaisella maalla viljellyt sadot, ja siksi niiden pavut ovat myös peruskahvia kalliimpia.

– Esimerkiksi Etiopiassa kahvi kasvaa melkein kahden kilometrin korkeudella vuoristossa. Siellä on kylmemmät säät kuin alhaalla ja pavut kypsyvät hitaammin ja niistä tulee maukkaampia.

Kahvi pystytään muutenkin valmistamaan luonnonmukaisesti, sillä viileässä ilmastossa ei tarvita hyönteismyrkkyjä, eikä pensaissa ole niin paljon sairauksia. Vulkaanisessa maastossa ei tarvita ylimääräisiä lannoitteita. Onko luonnonmukaisesti tehty kahvi sitten terveellisempää?

– Kyllä siinä mielessä, että kaikki lannoitteet ja myrkyt jäävät kahvipapuihin, Hampf sanoo.

Yleensä laadukkaat kahvit on valmistettu luomusti, mutta kaikkiin ei ole hankittu kalliita sertifikaatteja.

Jutussa on käytetty myös Kahvi ja terveys -seuran kokoamia terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja tutkimuksia.

Lue lisää: kahvijaterveys.fi

Juttu on julkaistu Voi Hyvin -lehdessä 10/2017