Kosmetologina toiminut Heli teki aktiivisesti rakennekynsiä ja ripsienpidennyksiä vuoden 2010-2011 aikana. Herkistymisoireet alkoivat vähitellen.
- Alkuun käteni kutisivat ja niihin ilmestyi ihottumaa. Välillä oireet katosivat. Ajattelin, että talvi kuivattaa käteni, koska kesällä iho voi paremmin.
Syksyllä oireet palasivat voimakkaampina.
- Iho meni rikki, sormieni väliin tuli vetisiä rakkuloita ja käsiin sattui. Jopa kynsinauhani alkoivat vetäytymään.
Heli alkoi epäillä oireiden aiheuttajaksi rakennekynsien ja ripsiliimojen akrylaatteja. Ne olivat tuttuja, mutta kosmetologikoulussa ei oltu käsitelty akrylaatteja sen kummemmin.
Syksyllä 2011 alkaneiden estenomiopintojen myötä Heli oppi enemmän akrylaattien herkistävyydestä.
Lue myös: Krista, 28: ”Ripsiliima laukaisi astman”
Herkistymisestä huolimatta Heli jaksaa hymyillä.
Reaktio hiusgeelistä
Heli ehti kärsiä oireista puoli vuotta ennen diagnoosia.
- Laitoin kotona hiusgeeliä ja käsiini ilmestyi kutisevia rakkuloita. Hiusgeelin aineosalistassa luki acrylates. Päätin hakeutua allergiatesteihin.
Testien mukaan Heli oli herkistynyt akrylaateille, joita käytetään ripsienpidennysliimoissa, geeli- ja akryylikynsien teossa sekä monissa iho- ja hiustuotteissa.
Hammaslääkärissäkin pitää olla tarkkana, sillä tavalliset hammaspaikat sisältävät akrylaatteja.
- En tajunnut kertoa herkistymisestäni hammaslääkärissä. Reikää täyttäessä nestemäistä akryyliä roiskui suun limakalvoille, mikä aiheutti kutinaa ja rakkuloita. Hammaslääkärini laittaa edelleen akryylipaikkoja minulle, mutta toimii varovaisemmin. Valmis, kovetettu paikka ei haittaa mitenkään.
Heli selittää, että akrylaatit ovat usein kovetetussa muodossa, joka ei aiheuta allergiaoireita.
Suurin altistusriski on kynsien ja ripsien tekijöillä, jotka käsittelevät nestemäisiä akrylaatteja. Siksi kunnolliset suojavälineet ovat tärkeitä.
- En suosittele ripsien ja kynsien tekemistä täyspäiväisesti. Monet ovat lopettaneet terveysongelmien vuoksi. Kannattaa hankkia rinnalle toinenkin ammatti.
Lue myös: Saitko ihottuman kosmetiikasta?
Koulut sanovat ei ripsiliimoille
Nykyään Heli opettaa tulevia kosmetologeja Stadin Aikuisopistossa. Hän pitää huolen, että opiskelijat tiedostavat akrylaattien haittavaikutukset ja osaavat suojautua kunnolla.
- Meillä ei enää opeteta ripsienpidennysten laittoa ripsiliimojen akrylaattien takia. Näyttötutkinnoissa opiskelijat saavat käyttää vain tavallista maitoliimaa ripsien kiinnitykseen.
- Kouluissa ei haluta ottaa riskiä, sillä silmävammat ja allergiaoireet ovat lisääntyneet. Riittävää ilmanvaihtoa ja suojavälineitä ei ole tarjolla. Tällä hetkellä ripsikoulutusta tarjoavat yksityiset tahot.
Monitaituri Heli tekee myös maskeerauksia.
Turvallisempaa palvelua
Helin mukaan akrylaatteihin liittyvät asenteet ovat muuttuneet vähitellen. Kuluttajat ovat valveutuneempia ja turvallisuus kiinnostaa enemmän kuin edullisuus.
- Mediassa on puhuttu paljon alalla työskentelevistä sekä alaan liittyvistä terveysongelmista ja raaka-aineista. Monet tekijät eivät ole tarpeeksi kouluttautuneita, eivätkä tiedosta terveysriskejä. Lainsäädäntö niiden osalta on puutteellista.
Helin äiti, SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen esitti syksyllä 2013 hallitukselle kirjallisen kysymyksen kynsi- ja ripsipalveluiden luvanvaraistamisesta ammattihenkilöiden tehtäväksi.
- Äitini otti aiheen esiin terveydenhuollon ammattilaisten, allergia- ja astmaliiton sekä kosmetologiyhdistyksen pyynnöstä. He olivat huolissaan sekä asiakkaiden että työntekijöiden lisääntyneistä terveysongelmista.
- Kirjallinen kysymys aiheutti pienen kohun. Monet pitivät asiaa turhamaisena hallituksen puitavaksi. Toisaalta, aihe sai paljon näkyvyyttä ja nosti tietoisuutta alan ongelmista.
