Kännykkä taskussa koulutielle – mutta millainen luuri lapselle?
Näinä päivinä koulunsa aloittavat, 2000- luvun alussa syntyneet lapset ovat eläneet koko elämänsä kännyköiden keskellä. Monille lapsille kännykkä onkin lankapuhelinta tutumpi tapa kommunikoida. Vanhemmat kokevat kännykän helpottavan lapsen tavoittamista ja tuovan turvallisuutta.
Sitä, mikä on sopiva ikä hankkia lapselle oma kännykkä, pohditaan niin perheissä kuin netin keskustelupalstoillakin. Loppujen lopuksi lapsiperheet näyttävät kuitenkin olevan varsin yksimielisiä: puhelin hankitaan, kun lapsi menee kouluun. Viestintäministeriön tutkimuksen mukaan 80 prosentilla 7-vuotiaista ja 55 prosentilla 6-vuotiaista oli viime vuonna oma matkapuhelin.
Oma kännykkä on siis noussut lähes penaalin ja repun rinnalle koulun aloittajan ”must” ostoksena. Entä malli, millaisia ominaisuuksia pienen ihmisen puhelimessa sitten pitäisi olla – ja mitä ei? Taloussanomat haastatteli asiantuntijaa.
Kasvatusasiantuntija: ei älypuhelinta
Vanhemmista saattaa tuntua, että heidän täytyy tarjota lapsilleen vain parasta, myös kännykkäkaupassa. Puhelinkauppiaiden mukaan tänä syksynä alakouluikäisille lapsillekin on hankittu yhä monipuolisempia puhelimia. Miniläppäri-innostus on vaihtumassa älykännykkä-buumiin.
Liian etevän kännykän ostoa pitäisi kuitenkin harkita pariin kertaan, kehottaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyön päällikkö Juuso Peura. - Aika usein nämä ostot lähtevät vanhempien omista tarpeista, kun halutaan antaa parasta. On hyvä välillä miettiä, mitä lapsi oikeasti itse tarvitsisi.
Eniten lapsille hankitaan kuitenkin edullisia kännykkämalleja yksinkertaisilla ominaisuuksilla. Valtaosalle vanhemmista näyttää olevan tärkeintä, että lapsi osaa soittaa puhelimellaan ja vastata siihen.- Itse ostaisin lapselle tai nuorelle älykännykän vasta siinä vaiheessa, kun pystyn luottamaan siihen että hän osaa käsitellä verkosta löytämäänsä tietoa, Peura sanoo.
Mitä sääntöjä käytölle?
Vanhemmat osaavat jo aika hyvin valita lastensa liittymiin palvelunumeroestoja ja kulurajoituksia. - Sen sijaan kaikki eivät vielä ole huomanneet neuvoa esimerkiksi kännykkäkameroilla kuvaamisen säännöistä. Kuvilla kiusaamista on jo kouluissa ollut, kertoo Juuso Peura.
Älypuhelimet tuovat kännykän käyttöön vielä yhden lisäominaisuuden. Niillä pääsee nopeasti ja helposti internetiin esimerkiksi avointen langattomien verkkojen kautta lähes missä tahansa, esimerkiksi välitunnilla.- Mielestäni ensin pitäisi opetella verkon käyttöä turvallisesti vanhempien seurassa kotikoneella. Älykännykkä ei saisi olla se ensimmäinen harjoittelualusta, sanoo Peura.
Oli lapsen puhelin millainen hyvänsä, tulee vanhempien keskustella sen käytöstä lapsen kanssa. Kännykkään ei huudeta eikä kiroilla. Yhdessä on syytä pohtia, kenelle lapsi soittaa ensimmäisenä, jos jotakin uhkaavaa tai vaarallista tapahtuu. On hyvä myös harjoitella, miten lapsi toimii ja mitä kertoo soittaessaan yleiseen hätänumeroon, ja muistuttaa, ettei turhia soittoja siihen saa soittaa.
Katso mediakasvatusseura Metkan kännykkäetiketti tästä!
Lue lisää:
Näin valmistat lapsesi koulun alkamiseen
