Jos olo on tukkoinen herkuttelun jäljiltä tai laihdutusprojekti tekisi mieli polkaista käyntiin toden teolla, paastoon turvautuminen saattaa houkuttaa.
Uskaltaisiko kokeilla?
– Vesi- tai mehupaastoa en suosittele kenellekään, koska siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Pätkäpaastoa voi halutessaan kokeilla, vaikken näe sillekään varsinaista tarvetta kenenkään kohdalla. Kaikkiin painonhallinta- ja terveysongelmiin löytyy kyllä jokin muu ratkaisu, toteaa ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.
Borg ei myöskään niele usein esitettyä väitettä paaston elimistöä puhdistavasta vaikutuksesta.
– Ei se kyllä mitenkään erityisesti puhdista. Mieli voi toki virkistyä hetkeksi, kun tietää, että on tehnyt jotain hyvinvointinsa eteen.
Jos kuitenkin paastoat, turvaudu vesi- tai mehupaaston sijasta mieluummin pätkäpaastoon.
Kun aloitat, kuuntele tuntemuksiasi erityisen tarkasti.
– Jos olosi on paaston aikana kamala, hyväksy, ettei paasto ole sinun juttusi – ei edes, vaikka se olisi sopinut monille ystävillesi.
Täyspaasto sekoittaa aineenvaihdunnan
Yleensä paastolla tarkoitetaan päivistä viikkoihin kestävää mehudieettiä, jonka aikana ei syödä lainkaan kiinteää ruokaa, vaan tarvittavat ravinteet nautitaan mehujen ja yrttiteen muodossa. Vielä rajumpi ratkaisu on vesipaasto, jonka aikana ei veden lisäksi syödä tai juoda mitään.
– Uskon, että kokonaisvaltaisilla vesi- tai mehupaastoilla on haettu alun perin mielenrauhaa ja meditatiivista puhdistautumista. Nykyään paastolle aletaan yleensä painonhallintasyistä.
Borgin mukaan täyspaasto ei kuitenkaan ole laihtumisen kannalta kovin hääppöinen ratkaisu.
– Toki laihtuminen käynnistyy vauhdikkaasti, mutta pitkäaikaistulokset ovat tutkimusten valossa heikkoja, ja pudotetut kilot tulevat lähes aina takaisin. Lisäksi vesi- tai mehupaastolla menetetään rasvan ohessa usein myös lihasmassaa.
Myös aineenvaihdunta ja nälän säätely saattavat horjahtaa raiteiltaan.
– Koska saavutetut tulokset halutaan säilyttää myös paaston jälkeen, saattaa normaaliin ruokarytmiin palaaminen olla hankalaa, eikä enää uskalleta syödä tarpeeksi.
Onko täyspaastosta sitten mitään iloa?
– Terve ihminen kyllä selviää viikon tai jopa kaksi pelkällä vedellä, mutta mitään tutkittua hyötyä täyspaastosta ei ole. Joissakin eläinkokeissa on havaittu viitteitä siitä, että paastoaminen saattaisi pidentää elinikää. Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että tällainen väite voitaisiin yhdistää ihmisiin.
Nämä ovat pätkäpaastojen kolme tunnetuinta variaatiota
5:2-dieetti
Muutamia vuosia sitten hitiksi nousseessa dieetissä sinnitellään viikoittain kaksi vuorokautta 500 kalorin ruokavaliolla, ja loppuina viitenä päivänä syödään tavalliseen tapaan.
8:16-dieetti
8:16-pätkäpaastossa syöminen on sallittua joka päivä kahdeksan tunnin ajan, ja loput 16 tuntia ollaan syömättä.
24 tunnin paasto
Tässä pätkäpaastovariaatiossa vuorokauden mittainen paasto toteutetaan viikoittain. Paastopäivän aikana hörpitään vain kalorittomia juomia, kuten yrttiteetä ja vettä.
Pätkäpaastosta voi olla iloa
Borgin mielestä pätkäpaastojen ehdoton etu on se, että syömistä rajoitetaan vain tietyllä aikavälillä, ja välillä syödään normaalisti.
Myös paastopäivillä on kuitenkin merkityksensä.
– Paastojaksot auttavat laihdutustulosten saavuttamisessa, ja sitä kautta voi päästä osalliseksi laihtumisen yleisistä terveyshyödyistä, kuten verenpaineen laskusta – kunhan kilot pysyvät poissa myös paaston jälkeen.
Myös pätkäpaaston nurjat puolet ovat totaalipaastoa vähäisemmät.
– Pätkäpaastossa ei menetetä lihasmassaa, eikä aineenvaihdunta mene niin sekaisin.
Edes pätkäpaasto ei kuitenkaan sovi kaikille. Paastopäivien hyödyt kumoutuvat, jos seuraavina päivinä ahmii niidenkin edestä.
– Jos paastoamisen jälkeen kärsii älyttömistä mieliteoista, kiukkuisesta olosta ja järkyttävästä nälästä, se on merkki siitä, ettei dieetti sovi sinulle.
